perjantai 22. elokuuta 2014

Voimisteleva variksenpelätin

Lasikuitua, lasikuitua, sitä me pojat kaiket päivät väännetään ja käännetään, revitään, telataan, ilmataan ja illalla korvista rapsitaan ja aamulla ensimmäiseksi hanskoista kaavitaan.

Säät ei oikein ole meitä suosineet, on satanut ja tuultakin on puuskissa ollut yli 18 m/s. Säistä huolimatta ollaan pysytty melkein aikataulussa. Nyt on paatin pohja kokonaan kuidun peitossa ja naulattuna. Suurta osaa peittää jo yhdeksän tai kuusi mattokerrosta.

Kuitukerros alkaa peittämään jo duunareitakin. Lasikuitua kertyy väkisin vaatteisiin ja joka paikkaan missä vain on tippakin kovettuvaa muovia. Kippari on tämän urakan jälkeen valmis vaikka variksenpelättimeksi, tai ainakin kovettuneista vaatteista sellaisen saa helposti pystyyn nostetuksi. Jos joku tarvii hyviä peltäintarvikkeita ensi kesäksi niin täältä saa.

Hymyä huuleen työpäivän päätteksi ja pieni iltavoimistelu.
Tässä variksenpelättimen mallia.
Pelättimen housut, kovat ja karvaiset
ja hanskat kippuraiset lähikuvassa
Kuiduttajien verstas on hyvässä järjestyksessä päivän päätteksi
Telat on siististi pytyssä, tosin ne on kivikovat jo parin tunnin päästä. Koko päivän niitä pystyy kuitenkin pitämään "hengissä"

Tuollaiset melko vahvat kumihanskat ja hartsipytyt saa aamulla aika vaivattomasti liki puhtaiksi repimällä kovettuneen kuidun irti. Sehän ei taru tuollaiseen muoviin tai kumiin kiinni.


maanantai 18. elokuuta 2014

Kalastus on työtä luonnon ehdoilla

Mutta, eihän me nyt kalasteta. Paatti on tukevasti maalla.

Niin se vaan on, että lasikuitutöitä ei voi kaatosateella ja navakassa tuulessa tehdä. Eilen saatiin pohja kuitenkin spaklatuksi. Illan suussa alkoi sitten satamaan ja sadetta ukkosineen onkin jatkunut koko yön ja vielä tämänkin päivän. Otettiin sitten vapaata eilinen loppupäivä, eli tehtiin vain sellainen kuusituntinen sunnuntai. Huilattiin oikein pari tuntia ylimääräistä, eka kerran sen jälkeen kun kolme viikkoa sitten aloitettiin.

Etelä-Norjaan on jämähtänyt matalapaineen keskus ja se syötää sateita Pohjanmereltä Tanskan ylitse oikein kunnolla. Rytmi on sellainen, että puolisen tuntia sataa ja puolisen tuntia on poutaa ja jopa aurinkokin välillä paistelee. Optimistisesti ajateltiin vielä aamulla, että päästään kuiduttamaan. Ei siitä mitään tullut. Tuultakin on riittämiin, puuskissa 19 m/s ja keskituulikin pitkälti toistakymmentä metriä. Kuling heter det på svenska.

Tanskalaisten sadetutkakuvaa puoli kolmelta.  Saderintamia ja kuuroja riittää.
Saatiin tänään sentään eiliset spaklaukset hiotuksi ja jonkinverran kuituakin naulatuksi. Tuuli pääsi meidän sääsuojaa sen verran repimään ja muutenkin vettä lennättämään, että lasikuitutyöt saivat siis jäädä. Tähän saakka ollaankin saatu pitää ihan kelpo kelejä. Kyllähän kesään kaatosateetkin kuuluvat ja ohihan nuo menevät. Ennen muinoin Virolahdella oli Harjussa kalastajakoulu ja siellä legendaarinen kalastuksen opettaja, nyt jo pois nukkunut, Viljo Arasto. Aloittelin kalahommia hänen opastuksellaan -70 luvulla. Yksi opetus jäi mieleen: Koita tulla toimeen säiden ja itsesi kanssa, silloin pääsee jo aika helpolla. No, säiden kanssa olen jo oppinut pärjäämään, itseni kanssa pärjäämistä pitää opetella vielä joka päivä.

Sadetta pidetään työmaakontissa.
Ja kurkitaan lounaaseen ja länteen. Jokos kohta taas tulisi se poutahetki.
Välillä paistaa aurinko. Lähes kaikki kalapaatit on tuulen takia satamassa.
Ja välillä sataa. Kuvat on otettu muutaman minuutin välein kämpän ikkunasta. On muuten merinäköala.