keskiviikko 26. elokuuta 2015

Melkein 200K

Troolari Huovarin blogia on klikattu lähes kaksisataatuhatta kertaa. Se on meistä aika paljon. Eihän tämä mikään pintamuotiblogi ole. Ei vielä huomennakaan päästä kalaan, joten ajateltiin juhlia tasalukua Jussin kanssa vähän etukäteen.


Jostain kumman syystä tänne Simrishamniin on kotiutunut menestyksekäs viininpakkausfirma. Siellä järjestetään opastettuja käyntejä Ranskan ja Italian viinitilojen malliin. Omistajakin on alunperin italialainen. No, eihän tämä ihan viinitilaa vastaa. On pikemmin sellainen virvoitusjuomatehdas, jonka päätuotteet ovat muovipussiin ja kartonkiin pakattuja ruotsalaisten suosikkiviinejä. Putiikin kotisivut löytyy linkistä: Nordic Sea Winery

Tilattiin viinipakkaamooon opastettu kierros, viinin maistelu ja kolmen ruokalajin illallinen. Ajateltiin, että pidetään kahteen pekkaan samalla kertaa blogin 200K hipat ja telakoinnin harjakaiset

Viinipakkaamon showroom on valmistunut pari vuotta sitten. Ympärillä kasvaa koemielessä erilaisia viinipensaslajeja. Haluavat nähdä mitkä menestyisivät Skånen oloissa. Sisäänkäynnin ympärillä on vuosi sitten istutettuja Pinot Meunier ja Chardonnay pensaita. Nämä kaksi ovat muuten samppanjan tärkeimpiä lajikkeita joita Pinot Noir täydentää.
Pääosa pakkaamon viineistä on tankkitavraa, mutta joukkoon mahtuu myös tammitynnyreihin kypsymään laitettuja viinejä. Firma myy käytettyjä tyhjiä 225 litran tammitynnyreitä. Jos joku haluaa sellaisen vaivoikseen niin voidaan tuoda mukanamme. FB.n kautta voi vaikka laittaa tilauksen meille.
Jussi kuvaa
Kipparin tynnyriselfie
Alkuruoan kanssa maisteltiin viittä erilaista viinisorttia
Tyytyväinen viininmaistelija.

Varmrätt: Lammryg/Rökt Blomkålscreme/ Karl-Johansvampsky/Nypotatis. 



tiistai 25. elokuuta 2015

Paatti on taas oikeassa elementissään.

Eilen illansuussa seppä Janne sai keularaudat valmiiksi. Aamulla puoli kahdeksan maissa alkoi kelkka liukumaan veteen ja heti kahdeksan jälkeen siftattiin kelkalta laituriin.

Janne ruuvaa muotoon tehtyä keulapeltiä kiinni.
Vesillelaskun jälkeen tehtiin Jussin kanssa koneille jonkinlainen määräaikaishuolto. Vaihdettiin kaikki öljyt, suodattimet ja tehtiin muuta sen sellaista pientä.

Tietokoneiden UPS, eli varavoimavekotin kärähti tänne tultaessa, eikä olla vielä uutta saatu. Meillä ei ole apukonetta, vaan 240V virta tietokoneille tehdään akuista 4kW invertterillä. Siinä vaiheessa, kun tullaan maihin tai lähdetään merelle, vaihdetaan paatin sähkö maasähköön tai päinvastoin. Siinä tulee hetkellinen black out ja sitä varten tarvitaan UPSia. Tietokoneet kaatuvat ilman varavoimalähdettä sähkökatkoon ja tuppaavat hukkaamaan esimerkisksi karttaohjelmasta tärkeitä tietoja.

Sitä vietävän routeriakaan ei olla saatu pelaamaan. Eilen yritettiin laitteen myyjän kanssa yli kolme tuntia. Kaikki näyttäisi olevan OK, mutta jostain syystä tämä paatin tietokone ei sen avulla pääse nettiin täällä Skånessa. Nyt yhteyksiä hoidetaan vaihteeksi Ruotsin Telian prepaid liittymillä ja mokkulalla. Että silleen pelaa nämä nykyajan hienot vehkeet. Kaikkea pitää olla ja paljon, sanoi Iivanaisen Aukusti Hannu Karpolle.

Kovasti tuntuu olevan ongelmia myös ruotsalaisilla kollegoilla yhteyksein kanssa. Paatteja on joutunut jäämään maihin, koska heidän e-loggbok eli sähköinen kalastupäiväkirjaohjelma on kaatunut joidenkin päivitysten takia. Aivan käsittämätöntä, että yhtä ammattikuntaa kiusataan mokomien tarpeettomien toimimattomien digijäjestelmien takia. Säännöt ovat sellaiset, että merelle ei saa lähteä jos valtion toimittama systeemi ei toimi. Ja arvatkaa, korvaako kukaan ansionmenetystä?

Linkki ruotsalaisen valvontaviranomaisen kalastuspäiväkirja aiheeseen

Vedessä ollaan. Kyllä tämä tästä vielä. Otetaan lunkisti
Tässä on meidän paikalliskulkuneuvot. Jussin taittuva Jopo ja kipparin kauan sitten käytettynä ostettu Crescent.

sunnuntai 23. elokuuta 2015

Kuvia paatin huoltotöistä

Viikko on oltu ylhäällä ja jos hyvin käy saadaan paatti veteen parin päivän sisällä. Kaikenlaisia pieniä vuosihuoltotöitä on saatu tehdyksi ja pohjan reikäkin tuli paikatuksi. Joitakin valokuvia on sentään muistettu ottaa.

Maalaustyöt

Kippari on päässyt ajamaan varsinaista huvipuistohärveliä. (kuva: Jussi)
Pohjan vaurio on paikattu
Keularautakin on melkein valmis. Vähän sivupeltiä puuttuu vielä.
Jussi vetele pohjamaalia tarkasti vesilinjaan.
Paatin maalaustyöt on tehty. Pohjamaalia on vedetty metrin verran vesilinjasta alaspäin pari kerrosta.
Vuosihuoltoa

Sonari, mokoma, ei toimi kunnolla. Päätettiin ottaa sen vedenalaiset osat pois ja viedä asiantuntijalle katsottavaksi. Tässä suunnitellaan laitteiden irrottamista keularuumassa. Sonarin "silmä" on putkessa varren päässä ja se lasketaan laite käynnistettäessä alas jolloin sillä saa kaikuluotainkuvaa paatin ympäriltä. (kuva: Jussi)
Sonarin varusteet on poissa ja putki laipattu. Varsi, jolla silmä laskataan alas, oli niin pitkä ettei sitä saanut alakautta pois. Yläkautta se otettiin, mutta täkkiin piti tehdä reikä, mistä se saatiin lopulta pihalle.
Miehistöskanssin turkin alla on potkuriakseli ja yksi pilssipumppu. Akselin kiinnitykset pumppu ja pilssihälyttimet on tarkistettu.
Skanssin turkin alla on myös potkuriakselin perinteinen talinauhapoksi. Siihen laitettiin yksi kierros uutta talinauhaa. Vasemmalla näkyvissä putkissa menee sitkeää vaseliinia perälaakeriin ja poksiin. Laakeri voidellaan ja poksin vaseliini pitää veden pois paatista. Konehuonessa on iso rasvapuristin jolla kohteet rasvataan.

Skanssin ahteripiikissä, pienen pakstimen takana on ruorikone.
Ruorikoneen kiinnitykset ja hydrauliletkut on tarkistettu. Nuo ohuet puikot ovat autopilotin ja ruorikulmaosoittimen antureita. Nekin voivat siirtyä ja tulivat tarkistetuksi, että näyttävät oikein.
Kalanperkaajan työmaa. Hydrauli- ja vesiletkut ovat nyt paikoillaan. Laite toimii hydraulisesti. Vesi ja koneen sisällä olevat harjat puhdistavat perattavat kalat. Kapasiteetti on noin kolmekymmentä kalaa minuutissa. Kalat voivat olla 35-80 senttisiä. Suuremmat pitää perata käsin. Turskan alamitta on 35 cm.
Tuosta turskat sukeltavat perkauksen jälkeen ruumaan.
Tätä laitetta kutsutaan kalanostimeksi. Sen avulla kalat siirtyvät kalahollista perkauskoneelle.
Perkauskoneelta kalat ohjautuvat ruuman välivarastoon. Ne lajitellaan laatikoihin, punnitaan ja jäitettään.
Ruuman styyrpuurin nurkassa on jääholli. Sinne mahtuun noin kolme kuutiota jäätä.
Ruuman takaosasta puuttuvat vielä tyhjät kalalaatikot. Ja etenkjn sieltä puuttuvat ne TÄYDET kalalaatikot.
Pikkasen on vielä työt kesken. Osa tehdään telakassa ja osa sitten vedessä. Kyllä tästä pian taas kalaan päästään.