lauantai 27. elokuuta 2016

Kotiin käymään

Paatin pohja saatiin kuntoon ja se laskettiin takaisin veteen perjantaina. Kone on nyt aika pieninä palasina ja uusia osia on pivollinen tilauksessa. Pari sähkömiestäkin on on ollut asentamassa lisää valaistusta keularuumaan ja parantelemassa muutenkin valovirralla toimivaa sähköjärjestelmää.

Konetta ei tarvinutkaan nostaa ylös. Öljypohja saatiin pois tieltä ja kiertokankia irroitetaan parhaillaan. Kuvasta ei näy, mutta yksi asentaja on makuullaan koneen alla ja toinen paaksaa kampiakselia oikeisiin asentoihin. Ulkolämpötila on 28 astetta , eli lämmintä riitti. Ei päässyt kylmä kangistamaan.

Koneen osia nousee täkille ja sieltä ne menevät verstaaseen. Kaikki kuluvat osat olivat melkolailla lopussa.
Sieltä se Huovari kurkistaa. On päässyt omaan elementtiinsä.
GLOMSKÄR SM 53 pitää kotisatamanaan Ahvenanmeren länsirannan Öregrundia. Nyt sekin on kesähuollossa Simrishamnissa
Helteisessä huoltolaiturissa taidetaan viipyä pitkään. Voi olla, että heleteet ehtii hellittää.
Lähdettiin Jusiin kanssa käymään kotona. Ensi viikolla ei remontti etene. Odotellaan tilattuja varaosia. Meidän Scanialla on ikää jo sen verran, ettei ihan kaikkia varosia saa käden käänteessä.

Eilisestä kotimatkasta muodostuikin melkoisen vaihteleva.Varjossa lämpöä oli 28 astetta. Lähdettiin junalla kohti Kastrupia, Köpiksen lentokenttää. Päästiin Ystadiin asti. Junaliikenne siitä eteenpäin oli poikki. Suuri karjlauma oli jossakin Svedalan tienoilla radalla. Odoteltiin helteisellä asemalaiturilla pari tuntia. Onneksi oltiin lähdetty ajoissa, ei päässyt kiire yllättämään. Päästiin lopulta kentälle ja saatiin vähän virvoitusta ja ruokaa.

Lentokoneessa meitä odotti vielä helteisemmät olot. Koneen ilmanvaihto oli epäkunniossa ja lämmitys täysillä. Ilmeisesti sen ei katsottu vaarantavan matkustajien terveyttä, sillä matkaan lähdettiin. Oltiin kuin saunassa vaatteet päällä. Lämpötila oli pahimmillaan jossakin viiden- ja kuudenkymmenen välillä. Vaatteet litimärkinä hiestä hörpittiin ilmaiseksi tarjottua vettä, jota sitäkin piti annostella. Pullolista ei riittänyt kaikille. Vantaalle päästyä olo oli melkoisen voipunut. Kotiin päästiin kuitenkin.

Kuulostellaan ensi viikolla tietoja saapuvista varaosista ja palataan takaisin sen jälkeen, kun työt taas jatkuvat kunnolla.

Tämä kuva oli jostakin syystä pudonnut pois edellisestä postauksesta. Akselivaivoista kärsineen suomalaisen NEREIDI purjeveneen matkasta piti kertoa sen verran, että se ei ollutkaan ihan pikkutripillä Itämerellä. Purjehtijat olivat ensin menossa Kielin kanavan kautta Portugaliin. Sieltä matkan on tarkoitus jatkua maailman ympäri ja kestää ainakin parisen vuotta. Onnea matkaan!

keskiviikko 24. elokuuta 2016

Telakka, päivät 2 ja 3

Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa työt etenee. Tänään saatiin paatin pohja maalatuksi taas kerran ja monenlaista muutakin on saatu aikaiseksi.

Eilen paikattiin pari pientä kolhua paapuurin vesilinjasta. Ei mitäään pahoja, mutta sen verran lasikuitua oli vaurioitunut, että pieni paikkaus oli paikallaan. Harmaa värin päälle vedettiin tänään vielä musta pohjamaali. 
Tämän aamun työt aloitettiin sankassa sumussa. Päivällä sumu hälveni ja lämpötilassa päästiin lähelle hellerajaa. Onkohan täällä mutten sellaista? "Hetta" taitaa tarkoittaa hellettä? 
Iltapaivällä telakan vaunulle nostettiin suomalainen purjevene. Käytiin tietenkin jututtamassa ja päästiin oikein tulkkaamaan. Skånen murre tuotti vähän hankaluuksia purjehtijoille. Ei sen ymmärtäminen tosin helppoa ole meillekään.

Paatin konehuoneesa näyttää tältä, oikeastaan aika ankealta. Eiköhän se siitä kuitenkin vielä muutu paremmaksi ajan kanssa.

Merikytkin on irti ja huomenna nostetaan kone ylös pedistään. Näin päästään käsiksi koneen alakertaan, kampiakselin laakereihin, kiertokankiin ja niin edelleen.

Edellisessä postauksessa tuli mainittua meidän uudesta asunnosta. Pieni paatti on aikalailla asumiskelvoton remontin aikana. Edellisinä kesinä olemme asustaneet telakan omassa asuntolassa ihan portin vierellä.

Nyt kunnassa joku olikin keksinyt, että kaava ei salli asumista satama-alueella ja ihan Suomen malliin vasta kunnostetussa asuntolassa asuminen oli kielletty ja uhkasakkokin oli lätkäisty varmistamaan, ettei kukaan oleskele siellä edes väliaikaisesti. Alkaa muistuttamaan ihan itäisen naapurimaan menoa. Ensin kielletään ja sitten ihmetellään miksi järkevä toiminta tulikaan kiellettyä.

Meille kiistasta ei nyt suurta haittaa ollut. Työmatka piteni hieman, mutta saamme aamiaisen hyvitykseksi. Asumme nyt Aurora B&B mukavissa huoneissa.

Tuolta puiden siimeksestä kuljemme huoneisiimme.

Pihalla on mukavan oloinen varjoisa terassi

Huoneissakaan ei ole valittamista, mikkihiiritaulut seinällä ja kaikki

Auroran kotisivut löytyy täältä

Rakennus on aivan sairaalan vieressä ja aamias-emäntä kertoi sen olleen aikoinaan sairaalan hallinnon käytössä. Viitisentoista vuotta sitten rakennus myytiin yksityiselle ja siitä tehtiin majatalo. Huoneita on toistakymmentä.

Loppuhuipennuskuvana Jussin nappaama otos hiuksiaan raastavasta kipparista konehuoneen kaaoksen keskellä. Mitä sitä on taas tullutkaan tehdyksi.


maanantai 22. elokuuta 2016

Telakointi, päivä1

Työt aloitettiin aamulla nostamalla paati ylös. Pohjan pesu maalausta varten alkoi samantien ja konehuoneesta alkoi kuulumaan työkalujen kilahtelua puolenpäivän jälkeen.

Nämä näkymät on tulleet tutuiksi viimevuosen kesinä.

Ylhäällä ollaan. 
Näitäkin paatin keulan profiilikuvia löytyy eri vuosilta. Tällä kerralla esittelemme miten jäät ovat vieneet osan pohjamaalista mennessään ja luonto on päässyt hyökkäämään paatin pohjan kimppuun seisokin aikana. Näkit lähtivät kuitenkin vikkelästi 400 barin painepesulla.
Pohja on pesty ja Tony on aloittanut maalaustyöt.

Koneen muotokin alkaa muuttumaan. Imu- ja pakosarjat ovat jo poissa. Turboakaan ei näy missään.
Näin se homma etenee. Koneen kanssa edetään varovasti. Katosotaan mitä purkauksen myötä eteen tulee ja kaikki vähänkin epäilyttävä pistetään uusiksi.

Päästiin juuri Jussin kanssa uuteen väliaikaiseen asuntoon. Siitä kerrotaan myöhemmin.




sunnuntai 21. elokuuta 2016

Simrishamn

Perillä ollaan. Loppumatkasta saatiin myötäisiä virtauksia ja matka taittui hyvin. Säiden herra suosi meitä edelleenkin. Visbyn jälkeen meri oli miltei tyyni aina muutaman mailin päähän päätepisteestä.

Tuolla kaukana näkyy Visby, Gotlannin pääkaupunki. Se on aika lähellä meidän puolimatkaa ja sivuutimme sen eilen klo 18.00.

Visbyn tuntevat ainakin kaikki Peppi Pitkätossun ystävät. Noita hauskoja elokuvia on kuvattu siellä. Näkemisen arvoinen kaupunki ja kaikenkaikkiaan Gotlanti on mielenkiintoinen paikka.

Visby wikipediassa

Todisteeksi siitä, että perille on päästy laitetaan videoklippi sataman suulta. Ajetaan siinä aallonmurtajasta sisään. Meidän paatin rakenne tekee lähietäisyydelle tähystämisen vähän haasteelliseksi, mutta siihen on totuttu.


Nyt lähdetään etsimään suihkua ja huomenna aloitetaan koneremontti. Niin on ainakin tarkoitus.