torstai 19. tammikuuta 2017

Kalastuksen valvontaa ja vuosipäivä

Eilen Jussi ja Jokke saivat vieraita paatille kesken troolauksen. Vartiolaiva Tursaksen rib-vene toi valvojat kylään. Kaikki sujui tietenkin hyvin. Asiat ja paperit tarkistettiin ja ne olivat kunnossa. Parivetokaveri Rockall tarkastettiin tietenkin samaan tapaan.

Tarkastuspartio rib-veneessä Huovarin vierellä. (kuva J. Häsänen)
Partio on menossa Rokkiallin kyytiin (kuva J.Häsänen)
Nämä tarkastajien käynnit kuuluvat ihan normaaliin kalastuksen valvontaan. Valvontaa tarvitaan ja se on ihan hyvä asia.
Linkki rajavartiolaitoksen kalastuksenseurantakeskuksen sivulle

Mutta, mutta jossain kohtaa alkaa taas viranomaisten touhu menemään yli kaiken kohtuuden. Suuressa viisaudessaan maa- ja metsätalousministeriö on laatimassa päätöstä missä kalastusalusten saaliiden purkamisoikeutta rajoitettaisiin merkittävästi. Saaliiden purkaminen olisi sallittua lähinnä virka-aikaan. Olen kopioinut ministeriön esityksestä Huovarin toimintaan suoraan vaikuttavat kohdat.

"2 § Lajittelemattoman saaliin purkamissatamat, -paikat ja -ajat

Yli 5000 kg:n lajittelemattomia silakka- ja kilohailisaaliita saa purkaa ja jälleenlaivata liitteessä 2 mainituissa satamissa arkipäivinä klo 06.00 – 21.00 ja viikonloppuisin sekä arkipyhinä klo 12.00 –18.00."

LIITE 2
Silakka- ja kilohailisaaliiden kynnysarvon (5000 kg) ylittävien sekä lajittelemattomien silakka- ja kilohailisaaliiden purkamis- ja jälleenlaivauspaikat:
Sataman nimi (FI)         Sataman nimi (SV)  Kunta



3) Kasnäs
Kasnäs
Kemiönsaari
4) Käldinge
Käldinge
Parainen
5) Pärnäinen
Pärnäs
Parainen
6) Galtby
Galtby
Korppoo
7) Laupunen
Laupunen
Kustavi



10) Suukari
Suukari
Uusikaupunki
11) Särkänsalmi
Särkänsalmi
Merimasku
12) Tuomarainen
Tuomarainen
Taivassalo
13) Uusikaupunki
Nystad
Uusikaupunki




Tuollaisisaa esityksissä ei ole enää mitään järkeä ainakaan kalastuksen kannalta. Sillä, joka on ylipäätään kehdannut moista esittää, ei ole pienintäkään käsitystä siitä miten kalastusta harjoitetaan ja mitä tuollaiset aikarajat saisivat aikaan. Työaikalaissakin kalastustyö ja saaliin välittömään vastaanottamiseen liittyvät työt on jätetty lain ulkopuolella. Lain säätäjä on aikoinaan tajunnut näiden töiden erikoislaatuisuuden ja vaikutuksen kalan laatuun. Haluavatko kalastustarkastajat itselleen paremmat työajat, vai haluaako ministeriön herrat säästää palkkakuluissa? Pistetään kalastajat ja koko elinkeino maksumiehiksi kerralla.

Mitähän mahtavat satamissa toimintaansa harjoittavat yritykset ajatella esityksestä? Eiköhän tämä johda pikkuhiljaa siihen, että laitetaan ovet kiinni ja siirretään toiminta sinne missä viranomaiset pyrkivät edesauttamaan yritystoimintaa sen hankaloittamisen sijaan

Jo ajatus siitä, että satamaan saapumisaikoja rajoitettaisiin tiettyihin kellonlyömiin tuntuu irvokkaalta. Mitä tapahtuisi kalan laadulle jos saaliin purkaminen pitäisi keskeyttää illalla yhdeksältä ja sitä voisi jatkaa seuraavna aamuna? Jokainen vähänkin järkevä tajuaa tämän. Kaikkea hullua sitä saa kokea ennenkuin vanhaksi tulee.

Nykyinen hallitus puhuu suureen ääneen normien purusta ja samaan hengenvetoon virkamihet keksivät uusia hulluja normeja normien perään.

Vuosipäivä

Tänään tulee kuluneeksi kaksi vuotta Troolari Huovarin lyhyen historian  dramaattisimmasta tapahtumasta.

Linkit kahden vuoden taakse

Merihtätä

Dramaattinen puolituntinen






tiistai 17. tammikuuta 2017

Kiintiökeskustelua

Kalastajien keskuudessa käydään vilkasta mielipiteenvaihtoa uudesta YKP-laista ja kalastuskiintiöistä.

Entistä selvemmin alkaa tulemaan esille se, että hyväksytyssä laissa ja sen käyttöönotossa on paljon puutteita. YKP-laki on hyvä esimerkki mm oikeuskanslerin esille tuomasta huonosta lainvalmistelusta.

Huovarin kippari on keskustellut monen pettyneen ja jopa petetyksi itsensä tunteneen  kalastajan kanssa mitä asialle voisi tehdä ja onko ylipäätään mitään tehtävissä lain mukanaan tuomien vääryyksien korjaamiseksi. Vähissä taitavat meidän kalastajien keinot olla.

Jo se, että ministeriö on julistanut kaikki kiintiöpäätökset salaisiksi tekee asian epäilyttäväksi. Salaisten päätösten perusteella jaettujen kiintiöiden oikeellisuutta ei myöskään kukaan pysty tarkistamaan. Kun kyseessä on kalastajien ja kalastusyritysten talouteen keskeisesti vaikuttavista viranomaispäätöksistä, tämä menettely on perin merkillinen. Meidän yrittäjien oikeusturvalla on pyyhitty lattiaa.

Tämä lainsäätämisprosessi oli taas kerran erinomainen esimerkki maa- ja metsätalousministeriön edelleen varjelemasta tsaarinajan hallintokulttuurista. Siinähän keisari antoi virkamiehelle vallan, jumala järjen ja kansalaisten oli elettävä päättäjien laatimilla ehdoilla. Jos näin ei tehnyt, Siperia opetti.

Maaseudun tulevaisuus lehti on kirjoittanut eilisessä numerossaan aiheesta. Tänään artikkeli on luettavissa lehden verkkosivuilta.

Linkki Maaseudun tulevaisuuden verkkolehteen

Keskustelu aiheesta varmaan jatkuu, sillä seuraavksi aletaan jakamaan lohta ja siinä sopassa onkin monta hämmentäjää.





maanantai 16. tammikuuta 2017

Talvea ja Hylkeitä

Talvea

Tammikuusta on jo puolet kulunut. Päivän valoisa aika on pidentynyt jo lähes tunnin siitä joulua edeltävästä vuoden pimeimmästä hetkestä. Tuulinen ja lämmin sää ovat pitäneet jäätkin poissa Saaristomeren selkävesiltä. Vesi on kyllä nyt niin kylmää, että ilman tyyntyessä sen pintaa muodostuu välittömästi riitettä ja jäätyminen alkaa.

Lauantaiaamuna Perkalafjärdenillä näytti tältä. Koko selkä oli ohuen jään peittämä.
Onneksi meidän kannalta, sää näyttää edelleen pysyvän aika lauhana. Kalastusta voidaan jatkaa täällä Saariston suojaisilla vesillä. Tietysti moni muu kaipaisi kunnollisia jäitä, pääsisi pilkille jne. Siinä toiveet menevät ristiin, mutta niinhän se usein tuppaa olemaan toiveiden kanssa.

Hylkeitä

Lauantaina vedon aikana meidän taakse troolin perän tienoille, siis liki puolen kilometrin päähän, ilmestyi poikkeuksellisen sankka lokkiparvi. Troolia tyhjennettäessä saalis muodosti pettymyksen. Silakoita oli paljon odotettua vähemmän ja syykin siihen ja lokkiparveen löytyi. Aivan troolin peräpussissa paksun suojaverkon alla tiheässä liinassa oli kaksi repeytymää. Kalastus oli aloitettu pimeässä ja edellinen troolin veto oli lopetettu pimeässä, eikä reikiä oltu huomattu. Näytti siltä, että hylje olisi käynyt repimässä troolin perää ja halunnut osan saaliisat itselleen. Muuta järkevää selitystä repeytymiin ei keksitty.

Saaristomerellä halleja on niin paljon, että näemme niitä useita päivittäin. Ne tulevat uteliana ja helpon saaliin toivossa aivan viereemme. Onneksi halleja ei ole trooliin eksynyt. Se on kamala peto ja miten sen saisi paatista pois? Hylkeen purema on vaarallinen ja se voi aiheuttaa todella pahoja tulehduksia.

Linkissä kuvataan entisten hykeenpyytäjien vammoja

Luonnonvarakeskuksen (Luke) laskelmien mukaan Suomen alueella eläisi noin 11 000 hallia ja reillut 7000 norppaa. Monet kalastajat pitävät Luken virallista lukua aivan liian alhaisena. Hylkeet ovatkin pakottaneet monen verkoilla ja rysillä toimeentulonsa hankkineen rannikkokalastajan lopettamaan toimintansa. Poliittisesti on päätetty, että runsas hyljekanta on perineistä elinkeinoa arvokkaampi. Hylkeitä on siis Suomessa virallisesti lähes kaksikymmentätuhatta ja ammattikalastajia muutama sata. Kumpi on harvinaisempi?

Luken graafissa kuvataan hallikantojen kehitystä. Miksiköhän ne eivät lisäänny Suomen vesillä muiden maiden tahtiin, vaikka täällä hylkeille on erityisen otolliset elinolosuhteet? Sitä sietää ihmetellä.

Linkki Luken hyljesivuille


Eilen pyydystä koettiin valoisaan aikaan. Muutama halli pyöri tapansa mukaan noston aikana paattien ympärillä. Koetin niitä kännykällä filmata ja tarkkaavainen katsoja voikin alla olevasta videosta tehdä pari hyljehavaintoa.


Ja tähän loppuun vielä YouTubesta napattu toinen hyljefilmi