torstai 19. tammikuuta 2017

Kalastuksen valvontaa ja vuosipäivä

Eilen Jussi ja Jokke saivat vieraita paatille kesken troolauksen. Vartiolaiva Tursaksen rib-vene toi valvojat kylään. Kaikki sujui tietenkin hyvin. Asiat ja paperit tarkistettiin ja ne olivat kunnossa. Parivetokaveri Rockall tarkastettiin tietenkin samaan tapaan.

Tarkastuspartio rib-veneessä Huovarin vierellä. (kuva J. Häsänen)
Partio on menossa Rokkiallin kyytiin (kuva J.Häsänen)
Nämä tarkastajien käynnit kuuluvat ihan normaaliin kalastuksen valvontaan. Valvontaa tarvitaan ja se on ihan hyvä asia.
Linkki rajavartiolaitoksen kalastuksenseurantakeskuksen sivulle

Mutta, mutta jossain kohtaa alkaa taas viranomaisten touhu menemään yli kaiken kohtuuden. Suuressa viisaudessaan maa- ja metsätalousministeriö on laatimassa päätöstä missä kalastusalusten saaliiden purkamisoikeutta rajoitettaisiin merkittävästi. Saaliiden purkaminen olisi sallittua lähinnä virka-aikaan. Olen kopioinut ministeriön esityksestä Huovarin toimintaan suoraan vaikuttavat kohdat.

"2 § Lajittelemattoman saaliin purkamissatamat, -paikat ja -ajat

Yli 5000 kg:n lajittelemattomia silakka- ja kilohailisaaliita saa purkaa ja jälleenlaivata liitteessä 2 mainituissa satamissa arkipäivinä klo 06.00 – 21.00 ja viikonloppuisin sekä arkipyhinä klo 12.00 –18.00."

LIITE 2
Silakka- ja kilohailisaaliiden kynnysarvon (5000 kg) ylittävien sekä lajittelemattomien silakka- ja kilohailisaaliiden purkamis- ja jälleenlaivauspaikat:
Sataman nimi (FI)         Sataman nimi (SV)  Kunta



3) Kasnäs
Kasnäs
Kemiönsaari
4) Käldinge
Käldinge
Parainen
5) Pärnäinen
Pärnäs
Parainen
6) Galtby
Galtby
Korppoo
7) Laupunen
Laupunen
Kustavi



10) Suukari
Suukari
Uusikaupunki
11) Särkänsalmi
Särkänsalmi
Merimasku
12) Tuomarainen
Tuomarainen
Taivassalo
13) Uusikaupunki
Nystad
Uusikaupunki




Tuollaisisaa esityksissä ei ole enää mitään järkeä ainakaan kalastuksen kannalta. Sillä, joka on ylipäätään kehdannut moista esittää, ei ole pienintäkään käsitystä siitä miten kalastusta harjoitetaan ja mitä tuollaiset aikarajat saisivat aikaan. Työaikalaissakin kalastustyö ja saaliin välittömään vastaanottamiseen liittyvät työt on jätetty lain ulkopuolella. Lain säätäjä on aikoinaan tajunnut näiden töiden erikoislaatuisuuden ja vaikutuksen kalan laatuun. Haluavatko kalastustarkastajat itselleen paremmat työajat, vai haluaako ministeriön herrat säästää palkkakuluissa? Pistetään kalastajat ja koko elinkeino maksumiehiksi kerralla.

Mitähän mahtavat satamissa toimintaansa harjoittavat yritykset ajatella esityksestä? Eiköhän tämä johda pikkuhiljaa siihen, että laitetaan ovet kiinni ja siirretään toiminta sinne missä viranomaiset pyrkivät edesauttamaan yritystoimintaa sen hankaloittamisen sijaan

Jo ajatus siitä, että satamaan saapumisaikoja rajoitettaisiin tiettyihin kellonlyömiin tuntuu irvokkaalta. Mitä tapahtuisi kalan laadulle jos saaliin purkaminen pitäisi keskeyttää illalla yhdeksältä ja sitä voisi jatkaa seuraavna aamuna? Jokainen vähänkin järkevä tajuaa tämän. Kaikkea hullua sitä saa kokea ennenkuin vanhaksi tulee.

Nykyinen hallitus puhuu suureen ääneen normien purusta ja samaan hengenvetoon virkamihet keksivät uusia hulluja normeja normien perään.

Vuosipäivä

Tänään tulee kuluneeksi kaksi vuotta Troolari Huovarin lyhyen historian  dramaattisimmasta tapahtumasta.

Linkit kahden vuoden taakse

Merihtätä

Dramaattinen puolituntinen






tiistai 17. tammikuuta 2017

Kiintiökeskustelua

Kalastajien keskuudessa käydään vilkasta mielipiteenvaihtoa uudesta YKP-laista ja kalastuskiintiöistä.

Entistä selvemmin alkaa tulemaan esille se, että hyväksytyssä laissa ja sen käyttöönotossa on paljon puutteita. YKP-laki on hyvä esimerkki mm oikeuskanslerin esille tuomasta huonosta lainvalmistelusta.

Huovarin kippari on keskustellut monen pettyneen ja jopa petetyksi itsensä tunteneen  kalastajan kanssa mitä asialle voisi tehdä ja onko ylipäätään mitään tehtävissä lain mukanaan tuomien vääryyksien korjaamiseksi. Vähissä taitavat meidän kalastajien keinot olla.

Jo se, että ministeriö on julistanut kaikki kiintiöpäätökset salaisiksi tekee asian epäilyttäväksi. Salaisten päätösten perusteella jaettujen kiintiöiden oikeellisuutta ei myöskään kukaan pysty tarkistamaan. Kun kyseessä on kalastajien ja kalastusyritysten talouteen keskeisesti vaikuttavista viranomaispäätöksistä, tämä menettely on perin merkillinen. Meidän yrittäjien oikeusturvalla on pyyhitty lattiaa.

Tämä lainsäätämisprosessi oli taas kerran erinomainen esimerkki maa- ja metsätalousministeriön edelleen varjelemasta tsaarinajan hallintokulttuurista. Siinähän keisari antoi virkamiehelle vallan, jumala järjen ja kansalaisten oli elettävä päättäjien laatimilla ehdoilla. Jos näin ei tehnyt, Siperia opetti.

Maaseudun tulevaisuus lehti on kirjoittanut eilisessä numerossaan aiheesta. Tänään artikkeli on luettavissa lehden verkkosivuilta.

Linkki Maaseudun tulevaisuuden verkkolehteen

Keskustelu aiheesta varmaan jatkuu, sillä seuraavksi aletaan jakamaan lohta ja siinä sopassa onkin monta hämmentäjää.





maanantai 16. tammikuuta 2017

Talvea ja Hylkeitä

Talvea

Tammikuusta on jo puolet kulunut. Päivän valoisa aika on pidentynyt jo lähes tunnin siitä joulua edeltävästä vuoden pimeimmästä hetkestä. Tuulinen ja lämmin sää ovat pitäneet jäätkin poissa Saaristomeren selkävesiltä. Vesi on kyllä nyt niin kylmää, että ilman tyyntyessä sen pintaa muodostuu välittömästi riitettä ja jäätyminen alkaa.

Lauantaiaamuna Perkalafjärdenillä näytti tältä. Koko selkä oli ohuen jään peittämä.
Onneksi meidän kannalta, sää näyttää edelleen pysyvän aika lauhana. Kalastusta voidaan jatkaa täällä Saariston suojaisilla vesillä. Tietysti moni muu kaipaisi kunnollisia jäitä, pääsisi pilkille jne. Siinä toiveet menevät ristiin, mutta niinhän se usein tuppaa olemaan toiveiden kanssa.

Hylkeitä

Lauantaina vedon aikana meidän taakse troolin perän tienoille, siis liki puolen kilometrin päähän, ilmestyi poikkeuksellisen sankka lokkiparvi. Troolia tyhjennettäessä saalis muodosti pettymyksen. Silakoita oli paljon odotettua vähemmän ja syykin siihen ja lokkiparveen löytyi. Aivan troolin peräpussissa paksun suojaverkon alla tiheässä liinassa oli kaksi repeytymää. Kalastus oli aloitettu pimeässä ja edellinen troolin veto oli lopetettu pimeässä, eikä reikiä oltu huomattu. Näytti siltä, että hylje olisi käynyt repimässä troolin perää ja halunnut osan saaliisat itselleen. Muuta järkevää selitystä repeytymiin ei keksitty.

Saaristomerellä halleja on niin paljon, että näemme niitä useita päivittäin. Ne tulevat uteliana ja helpon saaliin toivossa aivan viereemme. Onneksi halleja ei ole trooliin eksynyt. Se on kamala peto ja miten sen saisi paatista pois? Hylkeen purema on vaarallinen ja se voi aiheuttaa todella pahoja tulehduksia.

Linkissä kuvataan entisten hykeenpyytäjien vammoja

Luonnonvarakeskuksen (Luke) laskelmien mukaan Suomen alueella eläisi noin 11 000 hallia ja reillut 7000 norppaa. Monet kalastajat pitävät Luken virallista lukua aivan liian alhaisena. Hylkeet ovatkin pakottaneet monen verkoilla ja rysillä toimeentulonsa hankkineen rannikkokalastajan lopettamaan toimintansa. Poliittisesti on päätetty, että runsas hyljekanta on perineistä elinkeinoa arvokkaampi. Hylkeitä on siis Suomessa virallisesti lähes kaksikymmentätuhatta ja ammattikalastajia muutama sata. Kumpi on harvinaisempi?

Luken graafissa kuvataan hallikantojen kehitystä. Miksiköhän ne eivät lisäänny Suomen vesillä muiden maiden tahtiin, vaikka täällä hylkeille on erityisen otolliset elinolosuhteet? Sitä sietää ihmetellä.

Linkki Luken hyljesivuille


Eilen pyydystä koettiin valoisaan aikaan. Muutama halli pyöri tapansa mukaan noston aikana paattien ympärillä. Koetin niitä kännykällä filmata ja tarkkaavainen katsoja voikin alla olevasta videosta tehdä pari hyljehavaintoa.


Ja tähän loppuun vielä YouTubesta napattu toinen hyljefilmi




torstai 12. tammikuuta 2017

Kehitys kehittyy. Uutisia kalastusrintamalta

Tuulta ja myrskyä, Huovari ja Rockall makaavat Röölässä tuulensuojassa. Etelän ja eteläkaakon välistä puhaltava talvimyrsky piiskaa Saaristomerta. Kalaan ei ole mitään asiaa. Laskut ovat menneet sekaisin. Onkohan tämä jo kolmas kerta, kun lepänjuuret kastuvat? Jos näin on, niin sitten perinnetiedon mukaan tulee talvi.
Merivesi on käynyt yöllä korkealla. Kastuivatko lepänjuuret?
Merellä myrskyää ja pientä myrskyä on myös vesilasissa. Vajaat pari viikkoa merikalastusyrityksissä on eletty ns uutta aikaa, missä kalastusyritykset voivat hallita omia kiintiöitään ja aikaisempaa helpommin päättää omasta toiminnastaan.

Aikaisemmissa postauksissa on kerrottu siitä, miten maailmalla toimijakohtaiset kiintiöt ovat johtaneet alan yritysten keskittymiseen. Suomikaan ei ole poikkeus. Ei mennyt viikkoakaan, kun ensimmäiset suuret kiintiökaupat oli tehty. Pikkuhiljaa julkisuuteen on tihkunut tietoja siitä miten suurin suomalainen kalastusyritys on myyty virolaistaustaisille tahoille.

Troolari Olympos Oy ja Laguna Fishing Oy olivat uusikaupunkilaisten Lindrothin velejesten yrityksiä. He kalastivat vuosittain noin 15 miljoonaa kiloa silakkaa ja kilohailia. Kalastustoiminnan lisäksi heillä oli suuri pakastamo Uudessakaupungissa ja muutakin toimintaa maissa. Onnea veljeksille hyvistä kaupoista ja onnea ja menestystä uusille omistajille. Näin kehitys kehittyy. Kansainvälinen integraatio ottaa taas askeleen eteenpäin.

Linkki myydyn yritysryppään kotisivuille

Aika näyttää miten tästä eteenpäin, mutta tuskin tämä integtraatiokehitys tähän päättyy.

Syksyllä julkaistussa Eu parlamentille tehdyssä taustatutkimuksessa kuvaillaan kala-alan yritysten vertikaalista ja horisontaalista integraatiota muutamissa jäsenvaltioissa. Naapurimaa Viro on yksi tutkituista maista, mikä tekee tutkimuksesta erityisen mielenkiintoisen.

Tutkimuksen sivuilta kaapatussa kuvassa esitellään yhtä virolaista verkostoa. Sieltä löytyy muutama tuttu suomalainenkin nimi. Saa nähdä liitettiinkö uusikaupunkilainen hankinta tuonne jonnekin.

Linkki tutkimukseen.  Valitettavasti se on ainoastaan englanninkielinen.
Aiheesta kiinostuneiden kannattaa kyllä tuota selailla. Tanskan ja vironmalliin mennään nyt Suomessakin kiihtyvällä vauhdilla.

Suomalaisista merikalastusyhtiöistä merkittävä osa on ollut jo pidemmän aikaa virolaisessa omistuksessa. Noiden yritysten taloustiedot kertovat lähes kaikkien tehneen varsinaisia rökäletappioita viime vuosina. Ja lisää vain ostetaan. Herää kysymys, kuka ihmeessä uskoo ja sijoittaa jatkuvasti tappiota tuottavaan liiketoimintaan ja rahoittaa vielä uusia suuria investointeja? Toisaalta vanhat talouden lait kertovat, että silloin ostettava kun halvalla saa.


keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Näin maa- ja metsätalousministeriö tiedottaa uusista toimijakohtaisista kiintiöistä

Päivitetään tuota edellistä blogipostausta vielä vähän.

Katsokaa alla olevasta linkistä miten Suomen silakka- ja kilohailikiintiöt lakiuudistuksen myötä jakautuivat. Aika pieni joukko niitä on tähänkin asti kalastanut. Ei tämä niin kovin houkuttelevaa työtä ole, että tänne pilvin pimein väkeä olisi ollut tunkemassa.

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote


Jussi avasi uuden vuoden kalastuksen

Jussi pääsi korkkaamaan alkaneen vuoden kalastuksen ja siinä samassa Huovarin omat kiintiöt. Tulee olemaan mielenkiintoista seurata, mihin tämä suureksi uudistukseksi mainostettu kalastuspolitiikan muutos lopulta johtaa. Ainakin suuressa maailmassa kalastusalusten määrä on pienentynyt ja vastaavasti käytössä olevien alusten koko on suurentunut ja ne ovat modernisoituneet. Sehän tässä lienee tarkoituksena. Näin kalastuselinkeino pysyy kilpailukykyisenä.

Konkreettisesti ensimmäisenä muuttui sähköinen kalastuspäiväkirja ja sen käyttö. Entisten tietojen lisäksi nyt seurataan toimijakohtaisen kiintiön vähenemistä. Esimerkiksi puretut parivetosaaliit poistetaan molemman kalastukseen osallistuneen aluksen omistajan kiintiöstä aina saaliin purkamisilmoituksen jättämisen yhteydessä. Laskuri tikittää ja kalastettava määrä vähenee.

Näin komeissa talvimaisemissa eilen päästiin kalastamaan  (kuva J. Järvinen)
Pari päivää on ehditty kalastamaan, mutta tänään navakka tuuli ja reipas pakkanen ajoivat paatit Röölään. Huomiseksi kelin pitäisi taas muuttua suotuisammaksi.

Airiston pohjoislaidalla sijaitsevalla Rajakarilla on kylmä (kuvakaappaus ilmatieteen laitoksen sivuilta)

Röölässä on oikein ruuhkaa. Paatit vasemmalta alkaen Huovari, Rockall ja Osmerus (kuva J. Järvinen)
Venepaikoilla olisi kyllä hyvin tilaa (kuva J. Järvinen)

Talviaurinko ei paljon lämmitä. Pakkasta on reilut kymmen astetta ja tuulta toistakymmentä sekuntimetriä. (kuva J. Järvinen)
Säiden kehitystä seurataan silmä kovana. Talviaikaa eletään. Nyt vain jännitetään minkälainen talvi tästä tulee. Kaksi edellistä talvea olivat poikkeuksellisen leutoja. Voiko enää kolmatta sellaista tulla? Viimeistään huhtikuussa se lopulta tiedetään.


Ainakin lähivuorokausien sää vaikuttaa todella epävakaalta.(kuvakaappaus SMHI:n sivuilta)



sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Troolari Huovarin vuosikatsaus

Vuosi vaihtui uudeksi. Muistellaan hetki mennyttä vuotta 2016

Tammikuu

Vuodenvaihteen jälkeen jouduttiin seisomaan muutama päivä. Rockallin merikytkin meni rikki joulukuun viimeisenä kalastupäivänä. Osien saaminen vei aikansa.

Huovarin miehistö on 8. tammikuuta stand by Laupusissa. Karvahattua ja pipoa tarvitaan laiturilla.
Joulukuu ja tammikuun ensimmäinen viikko olivat leutoja, mutta sitten tuli talvi. Se tulikin vauhdilla ja Saaristomeri jäätyi nopeasti.

Videoklippi näyttää talvista merenkulkua


Kalaan päästiin reilun viikon ajan. Viimeinen landaus tehtiin Laupusiin kuun 19. päivä. Muutama päivä vielä kytättiin Airiston reunalla Hankassa, kunnes päätettiin antaa periksi

Tässä ollaan menossa Naantaliin. Sinne vievällä väylällä on niin paljon liikennettä, että sieltä pääsisi pois helpohkosti jos talvea ei tulisikaan.
Kotiväki alkoi ehdottelemaan lomamatkojen etsimistä. Päätettiin odottaa viikon verran ja seurata mitä talvi tekee. Ja niinhän siinä kävi, että kuun viimeisenä päivänä oltiin taas menossa kalaan.

Helmikuu

Talven tulo tyssäsi vaikka jäitä kyllä riitti. Välilllä matka apajilta Laupusiin vei kuusikin tuntia normaalin parin tunnin sijaan.

Troolia vedettiin jäidenkin alla.

Välillä tehtiin vaihtokauppaa saaristossa vakinaisesti asuvien kanssa. 
Loppujen lopuksi kalassa käytiin koko helmikuu. Seniorikippari joutui jäämään maihin ja Jussi sai kuun lopulla työparikseen Jokken Pyhämaalta.

Maaliskuu

Pääsiäsistä lukuunottamatta Huovari ja Rockall kalastivat koko kuukauden. Talvi antoi lopullisesti periksi päivänvalon lisääntyessä.

Kimmon ottamassa kuvassa Jussi on viemässä maihin ensimmäistä omaa täkkilastiaan.

Välillä yöpakkanen muotoili jääveistoksia paatin rakenteisiin.

Troolari KOSTER matkaa kohti Taivassalon Tuomaraisia. Tätä voisi kutsua vuorokauden siniseksi hetkeksi.
Vedenalaiskuvaaja Pekka Tuuri valmistautuu silakoitten kuvaamiseen paatin täkillä.

Kuvattavia ainakin riittää.
Maaliskuussa kalaa tuli hyvin ja se jäikin koko vuoden parhaaksi kuukaudeksi.

Huhtikuu

Paatit olivat liikenteessä melkein kuukauden jokaisena päivänä. Kevät eteni pitkin harppauksin.

Video näyttää keväisen kauniin sumusään. Ne ovat tavallisia. Vesi on kylmää ja ilma lämmintä sen päällä.


Maissa valmisteltiin kovalla tohinalla toimijakohtaisia kiintiöitä. Mielipiteitä lenteli järjestelmän puolesta ja sitä vastaan.

Näin riehakkaalla mielellä suunniteltiin vapun viettoa.
Toukokuu

Toukokuuta pidetään perinteisesti hyvänä kalakuuna. Se onkin sitä rannoilla minne kevätkutuiset kalat saapuvat suvunjatkamispuuhiin. Me kalastamme Saaristomeren selkävesillä ja silakat uivat rannoilla. Saalista tuli heikosti.

Toukokuun loppupuolella aletaan elämään lähes yöttömän yön aikaa.

Havupuut kukkivat ja siitepölyjuovat värittävät veden pintaa Kruununmaan pohjoispuolella.
Huonoon kalantuloon kyllästyneenä lähdettiin kokeilemaan onnea Selkämerelle. Isokarin länsipuolella kerääntyy joskus suuria silkkaparvia touko- kesäkuun vaihteessa.

Selkämerelle mentäessä käytiin vähän paikkaamassa pyydystä Vuosnaisten satamassa.
Kesäkuu

Selkämerelle tehtiin pari keikkaa alkukuusta. Avomeren maininki ja yötön yö, mikäs siellä oli seilaillessa.


Hylkeitä riittää joka paikkaan. Tässä utelias eläin seuraa troolin tyhjennystä. Toivoo teitenkin pientä osaa saaliista itselleen.
Tehtiin pieni video avomerikeikasta.


Kalastusta jatkettiin juhannukseen saakka. Juhlittiin keskikesää pari päivää ja jatkettiin töitä kuun loppuun saakka.

Heinäkuu

Kuukausi vaihtui keskellä viikkoa. Perjantai oli heinäkuun ensimmäinen päivä ja oltiin kalassa. Alkoi tuntumaan siltä, että eiköhän tämä nyt riitä. Ajettiin Parattulan rantaan ja mentiin ravintolaan syömään. Pidettiin sesongin päättäjäiset.

Team Huovari&Rockall on lähdössä kesän viettoon.
Ajettiin paatti Raumalle ja jäätiin kesälomalle.

Elokuu

Elokuun alussa aloitettiin huoltotyöt. Talven jälkeen pientä laittoa riittää erikoisen paljon. Pitää hioa ruostetta, maalata ja kunnostaa yhtä sun toista.

Sakke asentaa uutta tutkaa paattiin.

Jussi vetelee primeria hiottuun ahteriin.
Tämän vuoden huoltosuunnitelmaan kuului yksi suurempikin momentti. Pääkoneella alkoi olla tunteja melkoisesti ja oireetkin enteilivät pikaista huollon tarvetta. Yhtenä vaihtoehtona oli koko koneen uusiminen, mutta epävarmuus tulevaisuudesta sai meidät lopulta päätymään vanhan korjaamiseen. Alkukesästä maa- ja metsäatalousministeriö oli tehnyt YKP-lakiesityksen. Sen sisältämien toimijakohtaisia kiintiöitä koskevien ehdotusten kanssa voisi varmaan jatkaa toimintaa levollisin mielin.

Keskustelu toimijakohtaisista kiintiöistö ja ns YKP-lain voimaantulosta ja sen lopullisesta muodosta alkoi vellomaan valtoimenaan kesän aikana.  Loppukuusta lähdettiin kuitenkin kohti Simrishamnia ja tulevaa telakointia.

Etelään lähdettäessä otettiin turskanpyyntivehkeet mukaan.

Näin kauniissa kesäsäässä sivuutettiin Gotska Sandön
 Videolla kurvataan tutun skånelaisen pikkukaupungin satamaan.



Paatti nostettiin telakkaan. Pohja huollettiin ja maalattiin. Sen jälkeen mentiin takaisin mereen ja aloitettiin koneremontti.

Paatin pohja odottaa pesua ja maalia.

Kone palasiksi ja sen jälkeen tiedetään mitä se on syönyt. 
Koneen purkamisen jälkeen lähdettiin kotiin. Melkoinen määrä osia oli laitettu tilaukseen, eikä remontttia kannattaisi jatkaa ennen uusien osien saapumista.

Syyskuu

Syyskuu menikin miltei kokonaan kotimaisemissa. Koneen varaosien kanssa oli kaikenlaista sählinkiä, eikä remottia saatu etenemään.

Elokuun lopulla julkaistu Apu-lehden tunteita herättäneessä artikkelissa ministeri Tiilikainen lupaili kuitenkin järkevää lopputulosta huolta aiheuttavaan YKP-lakikeskusteluun.

Erään alallamme erittäin hyvin tunnetun ja menestyneen kalastajasuvun nuoret kavereineen olivat aloittaneet tunteisiin vetoavan lobbauskampanjan saadakseen itselleen suuret toimijakohtaiset kiintiöt, Eduskuntaan menossa olevan lakiehdotuksen mukaan kiintiöt jaettaisiin viiden vuoden kalastushistorian perusteella.

Lainaus ministerin vastauksesta apulehdelle.

"Nuorten kalastajien alalle tuloa ei kuitenkaan voida edesauttaa nykyisten kalastusyritysten kustannuksella, esimerkiksi antamalla nuorille kalastajille toimijakohtaisia kalastuskiintiöitä troolikalastukseen ilman saalishistoriaa. Tämä heikentäisi olemassa olevien kalastusyritysten toimintaedellytyksiä.”

Levottomin mielin lähdettiin loppukuusta takaisin paatille. Näytti siltä, että taitavasti hoidettu lobbaus olikin tuottanut tulosta. Oli alkanut valtaisa iltalypsy ja Ministeriön herrat olivatkin päättäneet kaikista lupauksistaan huolimatta muuttaa omaa lakiesitystään lobbareiden eduksi. Kiintiöitä alettiin jakamaan yhdelle jos toisellekin, mitä erilaisimmin perustein. Lakiesitystä muutettiin virkamiesten toimesta. Ahvenamaalaisetkin virkamiehet iskivät lusikkansa soppaan.

Linkki Apu-lehden artikkeliin

Lokakuu

Remontti jatkui ja alkoi näyttämään siltä, että se valmistuukin joskus. Koekäyttöön päästiin tiistaina neljäs päivä.

Kunnostettu Scania odottaa pääsyä tositoimiin.
Syyskuun lopulla alkaneet kovat itätuulet jatkuivat ja jatkuivat. Tarkoitus oli kalastaa turskia ennen kotimaahan lähtöä. Kaikki pienet turskapaatit seisoivat satamassa pitkiä aikoja.

Alla olevia videoita katsellessa jokainen uskoo varmaan sen, että merelle ei tehnyt mieli.



Pienen tuuliraon aikana ajettiin Bornholmin Tejniin. Siellä meillä on tapana huoltaa pyydyksiä ja turvallisuusvarusteita. Nytkin vaihdettiin troolinvetovaijerit. Pelastuslautta ja sammutiimet huollettiin ja katsastettiin.

Huollettua pelastuslauttaa nostetaan paikoilleen.
Tuulipäivinä saatiin vieraitakin paatille. Meitä kävivät tervehtimässä minkki ja Riku.

Minkki tutkailee paatia pyydyksestä käsin.
Riku ja Jussi paatin messissä pohtimassa maailman menoa.
Kalaankin sentään päästiin ja jokunen turska jäi pyydykseenkin.
Tuulipäivinä herkuteltiin katkaravuilla.
Kuun loppupuolella alettiin vielä korjaamaan apukonetta. Ja siitä ei sitten tullutkaan mitään. Sökö mikä söko eikä sitä kannattanut korjata. Pitäisi jo uskoa, että halvalla ei hyvää saa. Edellisenä syksynä se ostetiin käytettynä ja romuksi taitaa joutaa.

Marraskuu

Yritettiin saada sitä apukonetta kuntoon. Kerran jo luultiin sen pelaavan. Laitettiin suurella vaivalla takaisin konehuoneeseen ja otettiin se sieltä pois. Laiturille jäi, kun kolmantena päivänä kello 09.30 lähdettiin kotimatkalle.

Tässä sivuutetaan Gotlantia. Ollaan menossa kotia kohti.

Aloitettiin paatin rikaus silakanpyyntiä varten samantien Laupusiin saapumisen jälkeen.
Kuun puolivälissä lähdettiin taas niin kotoisalta tuntuvaan silakanpyyntiin. Edelliseen vuoteen verrattuna kalaa alkoi tulla heti paremmin.

Jussi tuulettaa syksyn ensimmäistä täkkilastia.
Ja miehistö sai silakoita syödäkseen.
Loppukuusta talvikin yritti tulla tosissaan, mutta se jäi onneksi vain yritykseksi. Eduskunta hyäksyi YKP-lain. Silloin tiesi miltä tuntuu joutua petetyksi.

Joulukuu

Kalastuksen puolesta juuri päättynyt joulukuu sujui mainiosti. Seniorikippari joutui olemaan jonkin verran maissa ja Jussi pääsi taas näyttämään taitonsa. Ja kalaa tuli.

Eletään taas vuoden pimeintä aikaa. Merellä on todella pimeää ja vesi ei valoa paljon heijastele. Rannatkin ovat lumettomat.

Videolla Rokkialli ja Huovari saapuvat pimeältä mereltä Laupusiin.


Meidän kannalta äärimmäisen huonon lopputuloksen saanut YKP-laki astui voimaan kuun puolivälin jälkeen. Kalatalousviranomainen uhkaili uuden vuoden alkavan kalastuskiellolla. Eivät muka ehtisi saada kaikkia uuden lain vaatimia muutoksia toteutetuksi ennen vuodenaihdetta. Se mitä silloin mielessä liikkui on julkaisukelvotonta. Onneksi saivat asiansa hoidetuksi, eikä kieltoa tullut.

Apu lehti hehkutti joulukuun puolenvälin numerossaan miten oli onnistunut kääntämään virkamiesten päät. Linkki Apu-lehden artikkeliin

Tuntuu aivan käsittämättömältä, että Suomessa aikakauslehden artikkeleilla voidaan vaikuttaa lainsäädäntöön. Ja, että korkea-arvoinen virkamies vielä ilkeää tunnustaa tämän. Ja vielä kehtaa väittää, että tämä olisi oikeudenmukaista.

Lainaus kalatalousneuvos Lampisen lausunnosta
"Lampinen korostaa, että päätöksen tärkein vaikutin oli oikeudenmukaisuus.
– Ratkaisun tekeminen oli siten eduskunnan käsittelyssä. Se päätyi kannattamaan viime vuosina kalastuksensa aloittaneiden kannalta myönteistä ratkaisua. Mielestäni on hyvää hallintoa, että pyritään mahdollisimman oikeudenmukaisiin ratkaisuihin."

Missä tässä on nähtävissä oikeudenmukaisuutta?

Muutaman kalastusyrityksen eduksi, kaikkien muiden kustannuksella, muutettu lainsäädäntö ei jatkossa auta yhtään uutta nuorta tai vanhaa kalastajaa tälle alalle. Ja kuka tälle alalle enää uskaltaisi edes sijoittaa, kun aikakauslehdet ohjaavat päätöksentekoa.

Ministeri Tiilikainen on poliitikko ja se, että hän pyörtää lupauksensa lienee ihan normaalia. Se tuntuu kuitenkin pahalta, että elinkeinosta vastaavan maa-ja metsätalousministeriön osaston päällikkö pettää troolikastajien enemmistön.

Lampisen puhallus vaikutti suoraan Huovarin kalastuskiintiöihin. Jos olisimme aloittaneet kalastuksen vuonna 2014 tai 2015 olisimme saaneet selvästi nykyistä suuremmat kiintiöt ja jos olisimme aloittaneet vasta vuonna 2016 olisimme saaneet oikein reilusti nykyistä suuremmat kiintiöt.

Missä tässä on se Lampisen näkemä oikeudenmukaisuus? Minä puhuisin laillistetusta ryöstöstä oikeudenmukaisuuden sijaan.

Taivas on synkkä ja mieli musta. On siellä saarten takana vähän valoakin. 
Vuosi on vaihtunut. Huomenna paatit ovat lähdössä taas kalaan. Ei auta itku markkinoilla, eteenpäin on mentävä.

Loppuun vielä kiitokset kaikille työtovereille ja yhteistyökumppaneille.


Hyvää alkavaa vuotta 2017
t Seppo Partanen