torstai 24. marraskuuta 2016

Kuukausi Jouluun

Niinhän siinä kävi, että maihin jäätiin. Aikaisin aamulla oli miltei tyyntä. Seitsemän jälkeen alkoi satamaan oikein reippaasti ja tuuli nousi hetkessä.

Nyt illalla Ilmatieteenlaitoksen sääsivuilta kaapattu Isokarin tuuligraafi tältä päivältä.
Jatkokaan ei niin kauniilta näytä. Huomenna ja lauantaina päästään kalaan, mutta sunnuntaina pidetäänkin sitten myrskyä. Saa nähdä laantuuko tuo edes maanantaiksi.
Ei tänäänkään toimettomaksi jääty. Ainahan sitä pientä laittoa riittää.

Skanssin lämpöpatterin venttiili vuosi. Millon lie laitettu, varmaan vuonna -79 paatin rakentamisen yhteydessä. Varmuuden vuoksi pyydettiin paikallinen putkimies Jorma vaihtamaan venttiili. Ja kyllähän siinä muutamia välikappaleita piti olla, että vanhat jengat saatiin sopimaan nykystandardin mukaisiin laitteisiin.

Talvea ennakoiden Jorma huolsi myös öljypolttimen. Parempi nyt, kuin kadenkymmenen asteen pakkasella.
Kustavin Asentajat löytyvät tästä linkistä

Parannettiin Jussin kanssa vielä skanssin äänieristystä laittamalla äänieristyslevyä turkin alle. Laitettiin vielä täkille yksi ruumaan osoittava valaisin. Se helpottaa kalan lossauksessa. Ei tarvitse pimeään ruumaan kurkistella.
----
Ja nyt, tarkkailkaa jatkossa blogin kuvien laatua. Vahna iphone joutui hyllylle ja tästä eteenpäin kuvat on otettu uudemmalla mallilla. Vähän on asetukset vielä hakusessa, mutta eiköhän ne oikeat sieltä vielä löydy.

Uuden kamerakännykän pimeäkuvausominaisuuksia testataan. Laiturin nokassa kökötetään ja pidetään tuulta. Kuukausi Jouluun ja kuten alla olevasta kuvasta käy ilmi, päivän pituus lyhenee vielä tunnilla. Onneksi jo puolen vuoden päästä päivä onkin taas miltei kaksitoista tuntia pidempi.
Muistelen jonkun seuraajamme toivoneen nähtäväksi kuvia remontoidusta Scaniasta. Punavärihän kuuluu joulunalusväreihin. Alla Scania edestä ja takaa ja vähän päältäkin.




Vähän vielä kalastuksesta tähän loppuun. Ei olla saatu minkäänlaista sivusaalista, ei edes syömäkaloja. Onneksi tuttavapiirissä on niitäkin kalastajia, jotka osaavat pyytää suomukalaa. Silloin täytyy heittää "hopeakoukku" kaverin kylmävarastoon.

Maanantai-iltana  tuli fileoitua hopekoukulla saatua saalista kotitarpeisiin. Noilla pärjätään taas pitkän aikaa.


keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Harmaata arkea

Harmaata ja harmaampaa, sadetta ja sumua, enemmän tuulista ja vähemmän tuulista, siinä lyhykäisyydessään viime päivien sään kuvaus.

Kovasti on koetettu saada silakoita paattin, eikä ihan ilman saalista olla jääty. Viime vuoteen verrattuna kalaa on tullut jonkin verran paremmin. Sehän tietysti tuntuu hyvältä.

Maanantaina pidettiin huoltopäivää. Sääkin oli aika kehno. Paatin netti on alkanut kettuilemaan. Meidän ulkoantenneilla varustettu  Digi Transport WR 21 router ei jostain syystä löydä signaalia oikein missään. Sen takia nämä blogin postauksetkin ovat jääneet aika vähiin. Routeria koitettiin korjata ja vähän muutakin tuli laitettua.

Pyydystäkin piti huoltaa maanantaina. Rokkialli ajoi Röölän rantaan ja Huovarin miehistö autolla perään. Troolin perä ja tiheämmät liinat vedettiin peräkärryyn.
Muutama harvojen liinojen lanka oli poikki. Lankojen päät ovat löytäneet oikean osoitteen ja troolia kelataan takaisin rummulle.
Eilen illalla tuuli kävi sen verran kovana suoraan etelästä, että päätettiin jättää kalat ruumaan ja mentiin yöksi Röölään. Aamulla jatkettiin kalastusta sumuisella merellä.

Harmaata on. Kuvassa kurvataan Pakinaisten itäpuolella. Maita ei näy.
Vähän yhden jälkeen Kruununmaan pohjoispuolella sattui harmillinen tapaus. Perämoottorivene ajoi Rokkiallin ja meidän perän takaa hyvin läheltä. Samassa trooliin menevä sondikaapeli katkesi ja perämoottorivene hävisi tutkasta. Näkyvyyttä oli alle 200 metriä. Oli pakko tehdä ilmoitus meripelastuskeskukseen. Me aloitettiin nostamaan pyydystä merestä ja meripelastuskeskus hälytti paikalle merivartioston veneitä ja ohjusvene Porvoon. Mitään ei ole löytynyt ja toivotaan, että kenellekään ei ole käynyt mitään. Vähän huolestunut olo kyllä on. Meripelastuskeskus antoi meille luvan poistua etsintäalueelta puoli neljän maissa.

Nyt ollaan rannassa kaloja lossaamassa. Huomiseksi on taas luvattu kovaa tuulta. Varoituksen mukaan Saaristomerellä pitäisi puhaltaa 17 sekuntimetriä luoteesta. Odotellaan aamua ja silloin päätetään lähdetäänkö kalaan, vai pitääkö jäädä maihin. Sellaista elämä on.

Linkki Raumaluokan ohjusveneiden wikipediasivulle

Tietoja Turun meripelastuskeskuksesta löytyy Rajavartioston sivuilta

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Talven tulo siirtyi

Vaihtelevia ovat nämä säät olleet. Viime viikon pakkaset ovat muisto vain ja nyt eletään sumuisen suhmuraisessa syys-säässä. Aamulla Röölässä oli kolmisen astetta lämmintä.

Tänään saatiin vaihteeksi tuulien puolesta oikein mukava päivä eikä vettäkään satanut. Videoklipissä Aivo ja Kimmo laskevat troolia peilityyneen mereen Rymättylän Saloluodon länsipuolella.


Trooliin on jäänyt jonkin verran rakkolevää edelliseltä päivältä. Sitä on nyt liikkeellä. Troolin alapaula kulkee pohjan lähellä ja joskus pitkin tasaista pohjaa jolloin levää takeruu paulaan. Rakkolevän näkeminen on hyvä juttu. Sehän kertoo, että vedet ovat kunnossa.

Ui sinne trooliin joskus kalaakin. Jussi tuulettaa sesongin ensimmäistä täkkilastia. Toki sen keräämiseen tarvittiin kaksi päivää.
Huomiseksi onkin taas luvassa kovaa tuulta. Saa nähdä päästäänkö kalaan? Sen ratkaisee säiden herra huomenna.

tiistai 15. marraskuuta 2016

Sesongin ensimmäiset paistetut silakat.

Eiliseen aloituspäivään oltiin ihan tyytyväisiä. Viime yönä alkoi laiturin nokassa keikuttamaan. Aamulla Tuuli oli kaakossa ja kaiken lisäksi siinä oli puhtiakin melkoisesti.

Ajettiin eiliseen nostopaikkaan ja aloitettiin troolinveto sieltä. Heti alkuun alkoi tökkimään. Tuuli ja voimakas vastavirta haittasivat menoa oikein tosissaan.

Lämpötila oli aamulla  jo selvästi plussan puolella. Pakkaset ovat jättäneet muiston itsestään Johanneskobbenin rantakalliolle.
Jatketaan vähän eilistä Saariston ruuhkaohjelmaa.

Mustaluodon loiston ja Kuivan Kalsaaren välissä on yksi niistä paikoista joissa joudumme kalastamaan väylällä pääsemättä siitä mihinkään. Ja taas oli laiva tulossa juuri tuohon kapeikkoon samaan aikaan meidän kanssa. Otimme VHF puhelimella yhteyttä Uuteenkaupunkiin matkalla olevaan "ISAR HIGHWAY" alukseen hyvissä ajoin. Sovimme heidän hieman hiljentävän vauhtiaan. Näin päästiin väylän yli ja molemmat jatkoivat tyytyväisinä matkaansa. Kiittelimme vielä radiopuhelimella toisiamme, sopu sijaa antaa.


Isar Highway on autojenkuljetusalus ja taitaa kuljettaa Uudenkaupungin autotehtaan tuotteita Euroopan markkinoille. 

Koettiin pyydys lopulta Kruununmaan selällä. Sää oli kurja ja saaliskin melkoisen huono. Ajettiin
huilaamaan Röölään. Tänään ei saatu kasaan edes riittäviä viemisiä palastamolle.

Vähän alavireisen päivän pelastivat syksyn ensimmäiset paistetut silakat ála Jussi. Kyl maar noilla taas pärjää pidemmänkin aikaa. (Omalla murteella ne ovat kyllä paistettuja haileja)

maanantai 14. marraskuuta 2016

Silakkasesonki on korkattu

Viikko sitten maanantaina laitettiin paatti päälisin puolin silakanpyyntikuntoon. Pakkasta oli Laupusten laiturin päässä muutama aste ja tuultakin ihan sopivasti. Aloitettiin totuttautuminen talvisäähän.

Transun kuorma tuotiin rantaan ja toinen vietiin pois. Kaikenlaista kampetta pitää olla.

Lasit vetävät jäähän. Talven merkki sekin.
Jussi, Aivo ja Kimmo vetivät silakkatroolin tiistaina Rokkiallin perään. Jäätiin kuitenkin loppuviikoksi vielä maihin.

Torsatina osallistuttiin Jussin kanssa Ammattikalastajaliiton ja Meriturvan järjestämälle kalastusalusten turvallisuuskurssille. Siinä kävi nyt silleen, että kännykkä unohtui aamukiireessä kotiin. Ei tullut sitten yhtään kuvaa kurssista mukaan. Kiinnostuneet voivat käydä tutustumassa Meriturvan toimintaan heidän kotisivuillaan. Linkki meriturvan kotisivuille.

Eilen illalla tultiin Laupusiin. Käytiin vähän kaupallisia neuvotteluja Rokkiallin isäntien ja Saariston Jäädyttämön kanssa. Sopu löytyi ja aamutuimaan lähdettiin kaloja etsimään. Veto saatiin päälle aamupäivällä kymmenen maissa.

Kenkämaan ja Hevonkackin välillä on ainoastaan yksi laivaväylää mukaileva reitti, jota myöten pääsemme troolin kanssa kulkemaan. Tietenkin siinä onnistutaan usein olemaan laivaliikenteen kanssa samaan aikaan. Niin nytkin, jouduttiin pudottamaan trooli kokonaan pohjaan ja pysäyttämään veto hetkeksi. Hinaaja "JASON" ja kemikaalitankkeri "DUTCH AQUAMARINE" pääsivät näin kulkemaan väylällä vapaasti. Alla pieni videoklippi ruuhkasta Vasikkasaaren reunamerkillä.


Jatkettiin liikenteen taas salliessa kalastusta ja vedettiin Perkalan selälle. Päätettiin siellä katsoa mitä ensikerta toisi tullessaan. No, silakoitahan siellä troolissa oli ja muutama norssi. Arvioitiin saalista kertyneen reilut parikymmentä tonnia, ei hullumpi aloitus.

Sieltä niitä silakoita taas nousee. Ahti suo antejaan.
Päivän mittaan radiokanavilla kohistiin superkuusta. Valittelivat ilmiön jäävän pilvien peittoon. Me olimme onnekkaita. Maihin ajettaessa pilvipeite rakoili ja saatiin nähdä tämä harvinainen ilmiö.

Rokkialli ja Superkuu

Superkuu vielä Laupusten laiturin nokasta kuvattuna. Ei tuo nyt iphonen kameralla kuvattuna niin ihmeelliseltä näytä. Oli paljon komeampi livenä.
Tämän talven silakkasesonki on nyt virallisesti aloitettu superkuun valaistessa apajia.

lauantai 5. marraskuuta 2016

Home Sweet Home

No, ei tässä nyt ihan kotona vielä olla, mutta siltä alkaa jo tuntumaan. Matka on sujunut (toistaiseksi) ihan hyvin. Sen kyllä huomaa, että pohjoista kohti seilataan.

Eilen saatiin ensituntumaa vuodenajasta. Gotlantiin oli satanut lunta. Edellisen kerran näin aikaisin sitä paikallisradion mukaan saatiin vuonna 2009. Lumikuuropilviä kulkee saaren yllä.
Korppoon eteläpuolella alkoivat pakkaset. Merisavua näkyy veden yllä.
Kotiväeltä on tullut tällaisia lämpimiä terveisiä. Tuntuu hyvältä.
On pyhäinpäivä. Muistelemme kotiinpäin ajaessamme poismenneitä läheisiämme.

Pyhäinpäivätunnelmaa tavoittelemme alla olevalla videoklipillä. Sen alussa lähestymme pimeydessä Utön majakkasaarta. Silloin aina tuntuu lopulta, että olemme jo melkein perillä. Päivä valkenee ja videon lopussa sivuutamme Fagerholmia merisavussa.


Reilu puolitoista tuntia, silloin pitäisi pestien olla kiinni. Nyt pakkaamaan. Tuoreet pullat odottavat.

perjantai 4. marraskuuta 2016

På återseende Simrishamn

Eilen lähdettiin kohti Kustavia. Tätä kirjoitettaessa olla Gotlannin länsipuolella Stora Karlsön kohdalla. Matkaa on vielä jäljellä 231 merimailia ja arvioitu saapumisaika Laupusiin on huomenna puolenpäivän tietämissä.

Laitetaan tähän pitkittyneen oleskelun muistoksi muutama kuva eilen taakse jätetystä pikkukaupungista.

Tuolla vierassataman paviljongissa on meidän sosiaalitilat, suihku ja pesutupa.

Pyykkäri on töissä, kulkupelinä polkupyörä.


Rantoja on kunnostettu sitten viime kerran.
Josku meri on täälläkin rauhallinen.
Paikkakunnan koordinaatit

Strandvägen. Vanhaa kunnostetaan jaa uutta on rakennettu vanhaa kunnioittaen. Legendaarinen Hotel Svea taustalla.
Storgatan on kesäisin täynnä terasseja ja turisteja. Nyt on hiljaista.

Paikkakunnan lempiotus, ankeria, on saanut kuvansa Storgatanin katukiveykseen.
Hamngatan vanha kalatori ja hotelli Maritim
Taide- ja designkoulu
Rejeringsgatan, puut ovat jo lehdettömät.
Skepparegatan johtaa tietenkin satamaan.
Stenbocksgatan
Hamngatan
Kalakauppa ja meidän maissaolopäivien lounasruokala.

Kalaa joka päivä: Kylmäsavulohta, kermakastiketta, parsaa ja punajuurta.
Tuonne meidän vähät tuskat ensialkuun päätyivät. Sieltä meivät ties minne maailmalle.
Telakan rakennuksia maistapäin kuvattuna.
Tätä maisemaa tuli tuijoteltua tarpeeksi tällä kertaa.
Siinä se paatti nököttää laiturissa paikallaan.
Aika kirein mielin lähdettiin liikkeelle. Jostain käsittämättömästä syystä apukonetta ei saatu kuntoon. Nostettiin se lähdettäessä maihin. Saa nähdä kuinka sille käy lopulta. Mats-Olle, Per ja Jussi ovat juuri saaneet koneen laiturille. Kymmenen minuutin päästä oltiin jo menossa.
Linkit
Simrishamn wikipedia
Simrihamnin kunta
Skillinge Fisk-Impex Ab
Simrishamn Segelsällskap
Simrishamns Varv ab

Hetki sitten napattu kuva. Taustalla kapeana viivana pilvien alla siintää Gotlanti ja etuoikealla häämöttää Stora Karlsö.