lauantai 25. lokakuuta 2014

Vuodet vierivät

Päivät lyhenevät, säät kylmenevät ja tuulet puhaltavat. Silakat alkavat parveutua talviapajille. Silloin on taas aika lähteä merelle.

Nyt näytettään pieni kuvakertomus Troolari Huovarin vuoden kierrosta.

Aloitimme silakan kalastuksen viime vuoden lokakuun viimeisinä päivinä. Heti alkuun ei saatu oikein kalaa ja pidettiin pientä taukoakin välillä, mutta marraskuun puolenvälin jälkeen saaliit lopulta paranivat.

Lokakuu 2013
Jussi on tutustumassa ensimmäistä kertaa troolikalastukseen. Innostui siitä niin kovasti, että pestautui lopulta joulukuussa miehistöön.
Marraskuu
Kippari nauttii raikkaasta ulkoilmasta ja loppusyksyn auringosta Airistolla

Joulukuu
Joulun välipäivinä nuorisojengille taisi tulla vilu kaloja lossattaessa.

Tammikuu 2014
Tammikuun loppupuolella Saaristomeri jäätyi. Oli pakko jäädä Kustaviin.

Helmikuu 
 
Kuun puolenvälin jälkeen päästiin taas merelle. Airiston tienoot eivät lopulta menneetkään kunnolla jäähän ja talvesta tulikin leuto.
Maaliskuu
Maaliskuun loppupuolella jäät olivat jo hävinneet. Yöpakkaset kuitenkin tekivät lahtiin vielä riitettä.

Huhtikuu 
Huhtikuussa metsästettiin jättisilakoita
Toukokuu
Jussi sai kansimiehenkirjan. Se on ensimmäinen virstanpylväs merenkävijän ja troolikalastajan uralla.

Kesäkuu
Kalamarkkinat menivät sekaisin. Jouduttiin kesken pyyntikauden Raumalle paattia maalailemaan ja juhannuksen jälkeen ajettiin Simrishamniin. Silloin harmitti niin, että teki mieli pureskella pieniä kiviä.

Heinäkuu
Heinäkuussa kuivattiin paatin pohjaa ja pidettiin vähän lomaakin siinä sivussa.

Elokuu
Koko kuukausi meni telakalla rokatessa

Syyskuu
Viimein, puolen kuun maissa, saatiin paatti  entistä ehompana takaisin mereen.

Lokakuu
Alkukuussa yritettiin kalastaa turskia. Saaliiksi saatin makrillia, seitiä, valkoturskia, kampeloita, punakampeloita, piikkikampeloita, hietakampeloita ja jokunen turskakin. Aivan liian vähän kaikkea. Lähdettiin lopulta kotiin.

Näin se vuosi vierähti

Nyt alkuviikosta vedettiin turskanpyyntivälineet maihin. Roudattiin perkauskoneet, jäähollit ja kaikki turskankalastukseen liittyvät laitteet varastoon. Laitettiin paatin kannelle ja ruumaan laarit silakan lastausta varten valmiiksi. Pieniä huoltotöitä, tavan mukaan, on tietenkin vielä tehtävänä. 

Ja, onhan se oikeastaan aika mukavaa olla joskus kotonakin. Kippari muuten sai taas puhtaat paperit merimieslääkäriltä. Meidän merenkulkijoiden terveys ja meripalveluskelpoisuus tarkastetaan kahden vuoden välein. Terveystarkastuksilla varmistetaan merenkulun turvallisuutta. Linkki laivaväen lääkärintarkastuksiin

Uusi talvisesonki on taas edessä. Näin alkuun vaikuttaa, että siitä voi tulla melkoisen haastava. Maailmanpolitiikan myötä liikkeellä on kaikenlaisia pakotteita ja vastapakotteita ja vaikka mitä. Ei auta kuin uskoa, että eiköhän jostain vielä löydy markkinoita meidänkin pyytämille silakoille. Jotain positiivistakin: Öljyn hinta on sentään hieman laskenut.


maanantai 20. lokakuuta 2014

Sukellusvenejahtia

Päästiin sitten perjantain puolella perille Särkänsalmen kalasatamaan. Nukuttiin yö siellä loppuun ja lähdettiin aamulla kotiin. Samaan aikaan Ruotsin vesillä oli saatu aikaan oikea mediamylläkkä.

Perjantaiaamu  Särkänsalmessa
Ruotsalaiset olivat pitkästä aikaa aloittaneet sukellusvenejahdin, tai vedenalaisen tiedustelutoiminnan, kovalla kohinalla.

Yhtenä lehdistön spekulaatioiden kohteena on ollut median mukaan oudosti liikehtivä NS CONCORD niminen tankkeri.
Netistä imuroitu tankkerin kuva
Keskiviikon ja torstain välisenä yönä sivuutimme tuulen mukana ajelehtivan laivan noin puolen mailin etäisyydeltä. Ei se mitenkään eriskummallinen ollut ja aika usein noita rahtilaivoja seisoo tai ajelehtii merellä. Jonkin ajan kuluttua se lähti liikkeelle ja seilasi kohti itäkaakkoa. Ei sen liikkeet mitenkään epänormaaleilta vaikuttaneet. Useimmiten avomerelle pysähtyneet rahtilaivat odottavat varustamon määräyksiä ja ohjeita seuraavasta määränpäästä.

Tuolla mekin seilasimme keskiviikon ja torstain välisenä yönä
Lähistöllä oli samaan aikaan toinenkin paikoillaan makaava rahtialus. Nyt media näyttää seuraavan NS Concordian liikkeitä herkeämättä ja siitä on tehty epävirallinen sukellusveneiden emoalus 007 James Bond tyyliin.
Emoalus muutti taas kurssia IS

Aika näyttää päästiinkö näkemään kansainvälisen selkkauksen päätähtiä. Epäilen kyllä, ettei naapurin kriisinhallintaan keskittyvä palkka-armeija mitään löydä. Tai, ehkä löytävät kriisin ainekset itsestään.

Eräs ruotsalainen kollega kertoi omasta sukellusvenejahdistaan -80 luvulla. Hänellä oli siihen aikaan suuri kalastusalus, jonka erikoisvalmisteisen rungon omisti merivoimat. Kalapaatin piti sen vuoksi osallistua merivoimien operaatioihin säännöllisesti. Silloinhan heillä oli omiakin sukellusveneitä nykyistä paljon enemmän. No, kerran oli taas isot harjoitukset, joissa tämä sukellusveneiden etsintään erikoistunut kalastaja oli mukana: He löysivät piileskelevän sukellusveneen harjoituksen ensimmäisen päivän aamuna. Harjoituksen oli tarkoitus kestää kolme vuorokautta. Merivoimien etsintäalukset eivät tietenkään sukellusvenettä löytäneet. Kalastaja ei päästänyt sitä karkuun, vaan seurasi karkuun pyristelevää maalia kuin hai laivaa. Harjoituksen johto ei hyväksynyt kalastajan ilmoitusta löydetystä maalista ennekuin harjoitus oli lopussa. Olisi kuulemma mennyt hukkaan koko hyvä taisteluharjoitus.

Ruotsin vallan peruina Huovarinkin sähkötaulussa on vielä kruunun leimalla varustettu tarra missä kehotetaan aina välittömästi ilmoittamaan merivoimille kaikista epäilyttävistä havainnoista. Siinä voisi olla mallia meidänkin merivoimille.