tiistai 20. elokuuta 2013

Telakassa: päivä 16

Simrishamnin tokassa on vierähtänyt aikaa jo reilut pari viikkoa. Laakereilla ei olla lepäilty hetkeäkään, vaan 12-tuntisia työpäiviä on paiskittu arjet ja pyhät läpeensä.

En tiedä mikä lienee? Onkohan se tuon kuudenkymmenen ikävuoden rajapyykin ylittäminen, vai mikä, mutta kippari alkaa olemaan iltaisin aika valmista poikaa suoraan sänkyyn. Kunhan ensin saa itsensä pestyksi ja vatsansa täyteen hyvää ruokaa. (Eilen syötiin silakoita pitkästä aikaa.) Ei montaa sivua tarvitse kirjaa lukea kun silmät lupsahtaa kiinni.

Aikaansaannoksista voidaan mainita muutama edistysaskel. Paatin ahteri on kuidutettu valmiiksi. Paapuurin laita on tasoitettu ja odottaa paria viimeistä laminaattikerrosta. Styyrpuurissa on kolme laminaattikerrosta ja se on naulattu. Paatin vesilinjan alapuolella jäävä pellitys on kiinnitetty runkoon kunnolla. Peräsinkin on jo melkein irti ja potkuriakseli odottaa ulosvetämistä. Tässä kohtaa telakan aikataulu niin sanotusti kusee. Ollaan jo viikko myöhässä potkuriakaselin kanssa.

Tässä muotoillaan lasikuitumattoa. Meillä on sellainen systeemi, että matto vedetään rullalta kovalevyn päälle. Kovalevyssä on mitat 10 sentin välein. Maton päälle laitetaan lauta, jota vasten mattoa revitään sopivan kokoisiin paloihin. Lasikuitumattoa ei leikata. Revityn maton liitokset eivät näy valmiissa laminaatissa, vaan se tule paljon tasaisemmaksi kuin teräväksi leikattu matto tulisi.

Laminointimiehen työhousut alkavat muistuttaa jääkarhun turkkia. Aika jäykätkin ne jo on. Siinä vaiheessa kun laminointi on saatu loppuun on housutkin kuin panssaria.

Pari paattia on käväissyt telakassa meidän alapuolella, lähinnä pohjan maalauksessa ja sinkkianodien vaihdossa. Nyt on vuorossa raumlainen "TINTO" hinaaja. Sen potkuri on ollut huollossa.

Siinä kaksi suomalaista. Tinto on samanikäinen kipparin kanssa. Hyvää vuosikertaa 1953. Koskenkorvakin tuli 60 vuotta sitten myyntiin. Merkittävä vuosi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti