tiistai 18. helmikuuta 2014

Arctic Fishing osa II

Edellinen päivitys loppui sunnuntai iltaan kesken kalareisun. Siis, jatketaan siitä mihin se päättyi:
Aikaisin maanantaina startattiin koneet. Ajettiin hetki  melkein yöpymispaikan vieressä olevalle apajalle ja jatkettiin kalastusta. (Maissa autolla ajaen ehtisi varmaan sadan kilometrin päähän meidän pienen hetken pituisena aikana. Sen verran on mittakaava eroa kuuden solmun ja 100 km/h tuntinopeuksilla liikuttaessa)

Kalaakin löytyi edellispäiväiseen malliin. Luotainkuvaa Airiston länsireunan tissikallion kohdilta.
Tyytyväinen täkkäri (kansimies Jussi) mietti, että mihin tuonkin nostopussillisen laittaisi. Paatti alkaa olla jo täyslastissa. Matka Kustaviin voi alkaa pian.
Pitkästä aikaa saatiin syödä kuormasta tuoreita paistinhaileja (siis, silakoita). Tuskin tuota muutaman silakan vajausta kukaan huomaa.

Jäitä vielä sentään löytyy. Ei kevät ihän parissa päivässä ehtinyt tulla. Kustavin Laupunen häämöttää jo horisontissa ja Bärbel avaa edellämme jääränniä.

Auringonlaskun aikaan päiväkausia jatkunut harmaus repesi hetkeksi ennen pimeyden laskeutumista.
Kalat vietiin Laupusiin. Paatti saatiin tyhjäksi iltamyöhällä. Miehistö suihkuun ja nukkumaan. Herätys aamulla viideltä ja taas jäiden sekaan ja keula kohti apajia. Lämmin sää ja laivaliikenne on rikkonut jäitä taas oikein kunnolla. Meillähän ei ole mitään sitä vastaan. Matka Airistolle taittuu jo eilistä huomattavasti nopeammin. Kuitenkin suurin osa meidän apajista on vielä jäiden vallassa. Säätiedotuskin lupailee kevääntulon hetkellistä hidastumista. Siis, puhutaan kevääntulon hidastumisesta keskellä helmikuuta? Niin kai, se sitten tänä talvena on. Yhtään ei harmita vaikka hiihtämään ei ole päässytkään.

Airiston eteläpäässä vedettiin taas kerran troolia nauvolaisen NEA troolarin kanssa hetki vierekkäin. Nean kippariltakin jäi talviloma pitämättä, kun sitä talvea ei tullutkaan. Hän totesi ykskantaan, että vietetään se talviloma sitten kesäloman kanssa yhtä aikaa juhannuksen jälkeen. Oikeanlaista filosofiaa, vai arkirealismia?
Troolin perä on noussut vedon päätyttyä pintaan kellumaan. Lokeilla riittää ihmettelemistä. Ja katsokaa mikä sää. Melkein pilvetöntä, ei tämmöistä ole ollut pitkään aikaan. Helmikuun kevättä Airistolla v 2014 juuri auringonlaskun jälkeen-

Nyt on troolin perä saatu paattien viereen. Kalat vielä kyytiin ja sen jälkeen hetkeksi Krampinraumaan huilaamaan. Huomenna taas jatketaan.
Nii-in, tätä nyt jatketaan troolari Nean kipparin sanoin: Juhannukseen saakka ja vaikka pidempäänkin, jos vain kalaa tulee, paatit pelittää, terveyttä ja kalakiintiöitä piisaa. Niinhän se menee. Huonomminkin voisi olla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti