Murphyn laki sun muuta

Aamulla merelle lähdettäessä sää oli miltei tyyni ja pakkasta saattoi olla pari astetta. Aurinkoinen aamu muistutti kuitenkin vuodenajasta. Kyllä maaliskuu vielä on talvikuukausi, sillä vesi on kylmää. Ei tarvittu kuin tosiaan muutama pakkasaste, niin laajat alueet olivat jääriitteessä.

Perkalafjärden on kauttaaltaan jäässä.

Onneksi jääpeite on kovin ohut eikä haittaa Bärbelin menoa.

Tehtiin pari lyhyttä vetoa pitkin pohjia. Se tuppaa kuluttamaan ohuesta langasta tehtyjä trooleja. Meidän pohjavetoalueet on vielä sellaisia missä välillä joudutaan hyppyyttämään trooli kivikkojen yli ja siinä saa olla tarkkana. Troolin perä oli kuitenkin jossain kohtaa mennyt pitkin pohjia ja siihen saatiin pieni reikä.

Troolin peräpussiin on tullut pieni reikä sen osuttua jossain välissä pohjaan. Aivo merkkaa reijän paikkaa ja kursii sitä sen verran umpeen, ettei kalat karkaa paattiin niitä nostettaessa. Merkatun reijän löytää suojapussin sisältä helpommin, kun sitä alkaa paikkaamaan.

Onneksi ei sentään noin suurta reikää löytynyt.

Niin, ja sitten siihen murphyn lakiin. Kippari on yleensä kovin huolellinen kaikenlaisen byrokratian kanssa. Aluspäiväkirjat ja kalastuspäiväkirjat on aina olleet kunnossa ja oikein täytettynä. Paitsi tänään; maihin  ajettaessa oli kaikenlaista puhelua ja muuta ylimääräistä. Kalastuspäiväkirjan saalisarvio oli jäänyt täyttämättä. Omaan vihkoonkin sen olin jo kirjannut. Arvatkaas ketkä odottivat laiturilla, kun kun kurvattiin Laupusiin. Tietenkin siellä olivat Ely-keskuksen kalastuksen valvojat Niklas Turusta ja Vesa Kouvolasta. Ja paperit puutteelliset. Kyllä nolotti. Onneksi eivät sentään linnaan vieneet, vaan taisin selvitä vakavalla huomautuksella.
Että just sillon tulitte, kun kerrankin oli puutteellisesti täytetty. Aika huono selitys.

Kovin ovat valvojat vakavan näköisiä. Niklas edessä ja Vesa takana. Ja kipparia nolotti. Onneksi se ei näy kuvassa.

Ei se nyt niin kuolemanvakavaa, Niklas sentään hymyilee, ainakin vähän.