maanantai 6. lokakuuta 2014

Mitä tuulipäivinä tehdään?

Ollaan maissa. Kaupasta on hankittu lisää nettibittejä. Päästään taas blogia päivittämään.

Viime viikon kalastus oli aivan ala-arvoisen surkeata. Polttoainetta saatiin kulumaan lähes kolmetuhatta litraa ja turskia saatiin saaliiksi tonnin verran. Ei lyö leiville tämmöinen. Ollaan lähdössä kotimaisemia katsomaan ja tullaan takaisin kun kuullaan saaliiden parantuneen. Nyt tuli vielä tuuletkin sotkemaan, tai toivotaan, että ne sekoittaisivat seisovat vedet ja saisivat turskat parveilemaan apajavesillemme.

Niin, mitä tuulipäivinä tehdään? Tämä troolari Huovari on sen verran pieni paatti, ettei tänne ole sisävessan ja yhden lavuaarin ja kolmen punkan lisäksi saatu mahtumaan oikein minkäänlaisia mukavuuksia. Ei ole suihkua, saati pesukonetta tai saunaa. Tästä johtuen tuulipäivät ovatkin meidän pyykkipäiviä.

Sataman laitureilla on tiheässä sähkökaappeja. Satamakonttori myy Tallykortille sähköä ja maksun voi siirtää sähkökaappiin ja pois lähtiessä jäljellä olevan sähkön voi imeä takaisin kortille. Maasähköä tarvitaan akkujen lataamiseen, valaistukseen ja lämmitykseen maissaolon aikana. Sähkökaappien yhteydessä on myös vesipostit joista voi täyttää paatin säiliön juomavedellä.
Purjehduspaviljongin yhteydessä on pesutilat ja pesula. Ne ovat meidän kalastajien käytössä. Kesäisin niitä käyttävät myös vierasveneilijät. Matkaa paatilta suihkuun on parhaimmillaan satakunta metriä.
Työvaatteita on menossa pesuun.
Rumpu kuivaa ja kauluspaidat silitetään.
Täällä pestään kalastajia ja veneilijöitä.
Näkymä pesutuvalta Bornholmskajenille. Paatti on laiturilla olevien rakennusten takana.
Satamakioski on aivan vieressä. Sieltä saa päivän lehdet ja kuppiloita on parin sadan mettrin säteellä useita. Niissäkin voi poiketa. Tänään haettiin aamiaisleivät läheisestä. konditoriasta.

Tuulipäivien illat menevät usein lukiessa. Kippari lukee kirjoja. Kuluvan vuoden aikana on jo tullut luetuksi 22 teosta. Jussilla on menossa Rauman merenkuluoppilaitoksen Kotimaanliikenteen laivurikurssi. Sitä voi opiskella työn ohessa ja etätehtäviä tehdään nykyajan hengen mukaiasesti verkossa.

Tuulipäivänä paatti heiluu ja nykii köysissään välillä oikein tosi lujaa. Pahimmillaan kiinnitysköydetkin katkeilevat. Ollaan suoraan avomeren syrjässä. Suojaamassa ei ole minkäänlaista saaristoa. Allonmurtajat vievät merenkäynnistä pahimman terän pois, mutta kyllä meri käy satamassakin. Videolta voi saada kalpean kuvan lepopäivän rytkytyksestä. Laiturissa heiluu

Illan pimentyessä voi ihailla sataman valoja
Ja onhan tämä blogin päivittäminenkin mukava tuulipäivän harrastus.

3 kommenttia:

  1. Mukavaa, että taas riittää bittejä. Kumpa riittäisi saalistakin. Videota katsoessa tällainen maakarapu tuli melkein merisairaaksi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elektroniikka- asentaja kävi vähän korjailemassa juotoksiaan keularuumassa. Hän tuli oikein kunnolla merisairaaksi vaikkei pitkään viipynytkään.

      Poista
    2. En ihmettele. Enkä aio katsoa tuota seuraavan postauksen videota...

      Poista