Vuosi vaihtui

Viime vuosi päättyi meidän osalta vähän surkeasti. Vuoden viimeisen troolinvedon viimeisellä tunnilla Kuustenaukossa Rokkiallin merikytkin kytki koneen vedon kokonaan irti potkuriakselista. Kalastaminen päättyi tietysti samantien. Aikamme siinä taiteilimme ja saimme lopulta homman ns hoidetuksi kotiin. Pyydys säilyi ehjänä ja saaliskin onnistuttiin ottamaan talteen.

Tuo vuoden loppu kuvasti jollakin tavalla koko edellistä vuotta. On ollut menetyksiä ja on ollut onnistumisia. Takapakit kuuluvat kalastukseen ja yrittämiseen ylipäätään, eikä niitä voi jäädä murehtimaan. Eteenpäin on katsottava ja on uskallettava porhaltaa kohti tuntematonta tulevaisuutta. Joku viisas on kertonut yrittämisen olevan jatkuvaa soutamista vastavirtaan. Jos lakkaa soutamasta hetkeksikään alkaa heti menemään takaisinpäin. Siispä soudamme kohti uusia haasteita entistä lujemmin.

Uusi vuosi on aloitettu odottelemalla Rokkiallin kytkimen osia. Tarkoitus olikin lähteä vesille vasta tänään. Siinä mielessä kytkinrikko sattui sopivasti, jos niin nyt voi ylipäätään sanoa kaverin huonosta tuurista.

Käytiin tänään paatilla tarkistamassa, että lämmöt on päällä. Kaikki oli kunnossa, eikä merikään ollut vielä jäässä lukuunottamatta aivan laiturin syrjää.

Talvi tulee, mutta millainen talvi? Kutsuuko evakkoretki Simrishamniin, vai voidaanko pysyä näissä maisemissa? Vastaus tiedetään joskus pääsiäisen jälkeen.

Rokkiallin kytkin tulee varmasti kuntoon, mutta mitä tekee säiden haltija lähiviikkoina. Kovaa pakkasta on tiedossa ja jos tätä jatkuu pidempään niin Saaristomeri kyllä jäätyy. Parinkymmenen asteen pakkasella alkaa pikkupaattien kalastuskin muuttua mahdottomaksi. Kaikki missä on vähänkin vettä menee umpijäähän hetkessä. Pyydykset, köydet, vaijerit, aivan kaikki jäätyy.

Laupusten rantaa. Muutaman metrin korkeudella vesirajasta kyltitkin jo jäätyvät. Sama tapahtuisi paatin rakenteille.

Talvi, meri ja jää. Tuulien tekemää maisemointia.