tiistai 17. tammikuuta 2017

Kiintiökeskustelua

Kalastajien keskuudessa käydään vilkasta mielipiteenvaihtoa uudesta YKP-laista ja kalastuskiintiöistä.

Entistä selvemmin alkaa tulemaan esille se, että hyväksytyssä laissa ja sen käyttöönotossa on paljon puutteita. YKP-laki on hyvä esimerkki mm oikeuskanslerin esille tuomasta huonosta lainvalmistelusta.

Huovarin kippari on keskustellut monen pettyneen ja jopa petetyksi itsensä tunteneen  kalastajan kanssa mitä asialle voisi tehdä ja onko ylipäätään mitään tehtävissä lain mukanaan tuomien vääryyksien korjaamiseksi. Vähissä taitavat meidän kalastajien keinot olla.

Jo se, että ministeriö on julistanut kaikki kiintiöpäätökset salaisiksi tekee asian epäilyttäväksi. Salaisten päätösten perusteella jaettujen kiintiöiden oikeellisuutta ei myöskään kukaan pysty tarkistamaan. Kun kyseessä on kalastajien ja kalastusyritysten talouteen keskeisesti vaikuttavista viranomaispäätöksistä, tämä menettely on perin merkillinen. Meidän yrittäjien oikeusturvalla on pyyhitty lattiaa.

Tämä lainsäätämisprosessi oli taas kerran erinomainen esimerkki maa- ja metsätalousministeriön edelleen varjelemasta tsaarinajan hallintokulttuurista. Siinähän keisari antoi virkamiehelle vallan, jumala järjen ja kansalaisten oli elettävä päättäjien laatimilla ehdoilla. Jos näin ei tehnyt, Siperia opetti.

Maaseudun tulevaisuus lehti on kirjoittanut eilisessä numerossaan aiheesta. Tänään artikkeli on luettavissa lehden verkkosivuilta.

Linkki Maaseudun tulevaisuuden verkkolehteen

Keskustelu aiheesta varmaan jatkuu, sillä seuraavksi aletaan jakamaan lohta ja siinä sopassa onkin monta hämmentäjää.





4 kommenttia:

  1. Voisiko SAKL valittaa salaamispäätöksestä hallinto-oikeuteen? Näinhän ovat mm. eri mediat saaneet perusteettomasti salattuja asiakirjoja ministeriöistä julki. On muuten tutun näköisiä paatteja MT:n kuvassa :)
    T: Latosaaren Affena

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ammattikalastjaliitolla ei ole yhtään kiintiötä, eikä sen näinollen ole edes mahdollista valittaa päätöksistä. Mitään yleispäätöstähän ei ole tehty vaan kymmenittäin salaiseksi julistettuja erillispäätöksiä.

      Poista
  2. kalastajat itse ajoi tätä aluskohtaista kiintiötä joka on kuollut systeemi jo syntyessään. se takaa vain sen että kalastajat saa paremman hinnan aluksistaan myydessään ne viroon. aluskohtaiset kiintiöt vaikeuttaa nuorien pääsyä alalle. miksi kukaan eläköityvä troolikalastaja möisi köyhälle nuorelle aluksensa kun ulkomailta kuten virosta saa paljon paremman eläkkeellelähtörahan?

    kalastajien olisi pitänyt jyrkästi vastustaa aluskohtaisia kiintiöitä. tämä ratkaisu ei palvele elinkeinon etua vaikka se jollekulle kalastajalle saattaakin myyntitilanteessa olla suurikin etu. suomessa aina matkitaan naapureita eikä osata arvioida seurauksia juuri lainkaan.

    VastaaPoista
  3. "”Uudet alalle tulleet yrittäjät ovat saaneet kohtuuttoman paljon hyötyä ja kiintiötä itselleen järjestelmään tehdyn viime hetken muutoksen vuoksi.”"

    Yhtä kohtuutonta on se että vanhalla kalastushistorialla saa omistukseensa kiintiöitä 10 vuodeksi eteenpäin jonka voi halutessaan myydä. On käsittämätöntä miten tämä järjestelmä on perustuslain mukainen. Siinä valtion omaisuutta annetaan yksittäisten yritysten omaisuudeksi jonka voi realisoida vaikka ei kalastaisi lainkaan. Erikoista että Huovarin kippari ei ole mielissään kun jotkut nuoret ovat saaneet kiintiöitä ilman aiempaa kalastushistoriaa. Olisiko nämä lehtijutussakin kerrotut nuoret pitäny heivata pois alalta velkoineen vain siksi, että sattuivat ostamaan aluksensa hetkellä jolloin uudestä järjeselmästä päätettiin? Selvästi tämä järjestelmä saa kalastajat kokemaan epäoikeudenmukaisuutta puolin ja toisin. Yhteisessä kiintiössä ei ollut tällaisia ongelmia.

    Jos ideana oli turvata kalastuksen jatkuvuutta suomessa, ampuu tämä aluskohtainen kiintiö raskaasti tavoitetta vastaan. Systeemin haitat kumoaa sen hyödyt raskaasti.

    VastaaPoista