Silakan Päivä - Sillens Dag

Eilen jo vähän ajateltiin, että jos vaikka vähän käytäisiin Simrishamnin silakkapäivän tapahtumia katsomassa. Tehtiinkin aamulla vain muutama tunti töitä ja sitten silli vei miehet kaupungille.

Aloitettiin silakkaan tutustuminen ihan ketjun alkupäästä. Kuvassa paikallisen kalanjalostamon silakanlajittelulaitoksen näytösajoa.  Silakkasaaliit tuodaan laitokselle satamasta muutaman sadan metrin päästä tankeissa, joihin troolarit ne pumppaavat. Laitos pystyy lajittelemaan noin 200 tonnia silakkaa vuorokaudessa.

Lajittelun jälkeen sopivan kokoiset silakat fileoidaan kuudella fileointikoneella. Yhden päivän aikana valmista filettä syntyy vajaat 15 tonnia. Valtaosa tuoreista fileistä päätyy Tukholman seudulle.

Silakkalaitoksen jälkeen tutustuimme kalasatamaan. (He, He, joka päivä sitä katsellaan.) Paljon paatteja oli laiturissa. Täällä on vähän sellainen tapa, että perjantaina ja lauantaina pienemmät paatit on maissa ja sunnuntaina ennen auringon nousua kaikki jälleen suuntaavat keulan merelle. Perjantaina yleensä paatteja huolletaan ja tankkiauto ajaa pitkin laitureita kyselemässä kuinka paljon dieseliä kukakin tarvii ja samantien tankataan.

Kaiken kokoista ja näköistä purtta kelluu satamassa.

Sinisen ja punaisen eri sävyt ja valkoinen, siinä yleisimmät ruotsalaisten kalapaattien värit.

Tyhjät kalalaatikot odottavat saalista.

Eletään epävarmoja aikoja. Näitä Till Salu lappuja on kovasti liikkeellä.

Sen jälkeen, kun silakan fileeraus ja satama on nähty suunnattiin kaupungille valmiita tuotteita maistamaan ja pientä markkinahumua katsomaan. Aika paljon väkeä oli liikkeellä pienessä kaupungissa lomakauden kuitenkin jo loputtua.

Tuotteet esillä: sillmacka med stekt eller rökt sill  och sill med mos, Jussin kanssa syötiin silakkaleipä paistetuilla silakoilla ja tietenkin puolukkahillon kera. Sitähän Ruotsissa laitetaan joka ruokaan lisukkeeksi.

Leivän jälkeen maistelttiin suussa sulavia böcklinkejä. Ankeriastakin on jo saatavilla.

Sataman laitureilla soitteli bändi ja kaikenlaista kotikutoista oli kaupan. Vanhat seilipaatit veivät halukkaita pienille seilituureille ulos merelle.

Sataman "pop up-kauppatori"

Bändi soittelee vanhoja rokkibiisejä auton lavalla ja seilipaatit vaihtavat matkustajia.

Lentävä hollantilainen, hinaaja huvipaattina. Taustalla Hoppet af Brantevik ja Klara Marie Skillingestä.

Linkit purjepaattienkotisivuille: Klara Marie     Hoppet af Brantevik

En tiedä miten veteraaniautot liittyvät silakkaan, mutta mukavahan niitäkin oli katsella. Voihan se olla niinkin, että silakan kalastajat ovat tuoneet harrastuksiiaan näytille. Jaguarit on aina hienoja.

Jaguarit on aina hienoja

G-Mies Jerry Cottonin moni varmaan muistaa tulipunaisesta Jaguarista.

Oikea E-Type V12

Autot olivat paikallisen automuseon kokoelmista. Linkki sinne Autoseum Simrishamn

Meripelastajat esittelivät veneitään ja päivän päätteeksi he pitivät pelastusnäytöksen missä mukana oli aivan tuliterä Ruotsin merenkulkuviranomaisen pelastushelikopteri.

Suuremmasta pienempään, monenlaista meripelastajaa

Kaksi miestä oli joutunut veden varaan optimistijollan kaaduttua. Pintapelastajaa lasketaan veteen.

Pelastajaa ja pelastettavaa vinssataan kopteriin.

Näytöksen jälkeen kopteri laskeutui hotelli Svean eteen ja siihen pääsi tutustumaan tarkemmin.

Hulppea peräsin

Aika linjakkaan näköinen peli

Hienoa, että näitä on.  Kunhan ei koskaan tarvitsisi. Kippari on kerran joutunut lähettämään sairaskohtauksen saaneen kopterilla sairaalahoitoon.

Pilotti kertoilee ylpeänä uudesta koneestaan.

 Niin, ja lopuksi vielä, ei niitä harja-pohjakaisia vielä olla pidetty. Ne pidetään tulevan viikon torstaina hotelli Svean illallispöytien äärellä. Siitä siis myöhemmin, ei olla napsuja eikä viskejä vielä, mutta pullakahvit kyllä Jussin kanssa juotiin.