maanantai 1. joulukuuta 2014

Voi Hirvitys- Pohjakosketus

Varsinainen aamu, vieläkin tuskanhiki helmeilee otsalla. Ajettiin illalla lossauksen jälkeen vielä Rymättylän Röölään. Otettiin heti aamulla ennen seitsemää polttoainetta ja lähdettiin sen jälkeen Bärbelin kanssa kalaan.

Ensimmäinen troolinlasku Kruununmaassa meni pipariksi. Ei saatu troolisondiin kuvaa, eli troolin yläpaulassa oli jotain sotkua. Trooli ylös ja Bärbel alkoi laskemaan sitä uudelleen. Meillä on tapana aina sopivan tilaisuuden tullen luodata apajia ja niiden reunoja. Meren pohjassa on kaikenlaisia yllätyskiviä ja matalia joiden sijainnista on hyvä olla selvillä. Merikorttien tiedot eivät ole tarpeeksi tarkkoja meidän tarpeisiin.

Kruunumaan pohjoispuolella on Nurmon saari. Sen kaakkoiskulman matalaan on ajettu kerran troolikin pohjaan ja ihan risaksihan se silloin meni. Lähdin luotaamaan tuota kulmaa. Jo kerran aikaisemmin olin havainnut, että siinä on todella matalaa noin 300 metriä rannasta. Merikorteissa ei ole mitään kiveä merkittynä. Hivuttauduin hiljaa matalan päälle ja kivihän sieltä löytyi. Voin kertoa, että tunne kivelle ajettaessa on TODELLA EPÄMUKAVA! Mielessä käy kaikenlaista: Miten potkuri, entä peräsin? Taitaa tulla telakkareissu kesken kalastuskauden. Siinä kiven päällä paatti muljahteli pari kertaa ja taas oltiin 4,5 metrin vedessä. Onneksi potkurissa ei ollut vetoa ja vauhtiakin vain reilu solmu. Silti sydämmen tykytyksiä riitti.
Nyt on kivi merkitty ja muistikuva piirretty plotterin lisäksi selkäytimeen. Keltainen kiemurainen track, eli jälki, Nurmon itäpuolella on meidän viimetalvinen jälki siitä, kun trooli takertui tuohon kulmaan. Silloin joudutaan pika-pikaa kelaamaan vetovaijerit sisälle. Kaikenlaista muutakin puuhaa riittää tuollaisessa tilanteessa joksikin aikaa.
Taas on sukeltajalla töitä. Kölin kunto on pakko tarkistaa. Onneksi kuidutettiin se kesällä todella vahvaksi. Paatti ei ainakaan alkanut vuotamaan, eikä mitään osunut potkuriin, peräsimeen tai kaikuluotainanturoihin. Ei siinä mitään, kaikki toimii ja nyt on jo uusi veto päällä, puurot syöty ja kuppi höyryävää kahvia kourassa. Koitetaan saada silakoita kiinni, sitä vartenhan täällä ollaan.


3 kommenttia:

  1. Hyvä ettei isompaa vauriota tullut. Mielenkiintoista ettei merikortissa ole mitään mutta Maanmittauslaitoksen Karttapaikka tietää että Nurmon eteläkärjestä itäkaakkoon on vedenlainen kari n. 280 metrin etäisyydellä. Sen jopa erottaa ilmakuvasta kun tietää mistä etsiä.

    t. Latosaaren Affena

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän minäkin tiesin, että siinä on matalaa. Taisi tuo -40 cm vedenkorkeuskin osaltaan tehdä tepposet. Ei voi syyttää keliä. Pitää mennä peilin eteen katsomaan missä vika.

      Poista
  2. Tosiaan tällaista näyttää kansalaisen karttapaikka.
    http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=211001&n=6697506&scale=8000&tool=mitta&styles=normal&lang=fi&tool=mitta&lang=fi&map.x=291&map.y=280

    Pääasia ettei suurempia tapahtunut ja toivotaan, ettei "paineilmamies" löydä mitään pahaa. - 40 cm vaikuttaa noissa syväyksissä jo paljon mutta olisiko + kymppikään pelastanut?
    Silakoita kansalle joka joulukuun pimeydessä vaeltaa! =)

    Micu

    VastaaPoista