lauantai 30. elokuuta 2014

Silakan Päivä - Sillens Dag

Eilen jo vähän ajateltiin, että jos vaikka vähän käytäisiin Simrishamnin silakkapäivän tapahtumia katsomassa. Tehtiinkin aamulla vain muutama tunti töitä ja sitten silli vei miehet kaupungille.

Aloitettiin silakkaan tutustuminen ihan ketjun alkupäästä. Kuvassa paikallisen kalanjalostamon silakanlajittelulaitoksen näytösajoa.  Silakkasaaliit tuodaan laitokselle satamasta muutaman sadan metrin päästä tankeissa, joihin troolarit ne pumppaavat. Laitos pystyy lajittelemaan noin 200 tonnia silakkaa vuorokaudessa.
Lajittelun jälkeen sopivan kokoiset silakat fileoidaan kuudella fileointikoneella. Yhden päivän aikana valmista filettä syntyy vajaat 15 tonnia. Valtaosa tuoreista fileistä päätyy Tukholman seudulle.
Silakkalaitoksen jälkeen tutustuimme kalasatamaan. (He, He, joka päivä sitä katsellaan.) Paljon paatteja oli laiturissa. Täällä on vähän sellainen tapa, että perjantaina ja lauantaina pienemmät paatit on maissa ja sunnuntaina ennen auringon nousua kaikki jälleen suuntaavat keulan merelle. Perjantaina yleensä paatteja huolletaan ja tankkiauto ajaa pitkin laitureita kyselemässä kuinka paljon dieseliä kukakin tarvii ja samantien tankataan.

Kaiken kokoista ja näköistä purtta kelluu satamassa.
Sinisen ja punaisen eri sävyt ja valkoinen, siinä yleisimmät ruotsalaisten kalapaattien värit.
Tyhjät kalalaatikot odottavat saalista.
Eletään epävarmoja aikoja. Näitä Till Salu lappuja on kovasti liikkeellä.
Sen jälkeen, kun silakan fileeraus ja satama on nähty suunnattiin kaupungille valmiita tuotteita maistamaan ja pientä markkinahumua katsomaan. Aika paljon väkeä oli liikkeellä pienessä kaupungissa lomakauden kuitenkin jo loputtua.
Tuotteet esillä: sillmacka med stekt eller rökt sill  och sill med mos, Jussin kanssa syötiin silakkaleipä paistetuilla silakoilla ja tietenkin puolukkahillon kera. Sitähän Ruotsissa laitetaan joka ruokaan lisukkeeksi.
Leivän jälkeen maistelttiin suussa sulavia böcklinkejä. Ankeriastakin on jo saatavilla.
Sataman laitureilla soitteli bändi ja kaikenlaista kotikutoista oli kaupan. Vanhat seilipaatit veivät halukkaita pienille seilituureille ulos merelle.

Sataman "pop up-kauppatori"
Bändi soittelee vanhoja rokkibiisejä auton lavalla ja seilipaatit vaihtavat matkustajia.
Lentävä hollantilainen, hinaaja huvipaattina. Taustalla Hoppet af Brantevik ja Klara Marie Skillingestä.
Linkit purjepaattienkotisivuille: Klara Marie     Hoppet af Brantevik

En tiedä miten veteraaniautot liittyvät silakkaan, mutta mukavahan niitäkin oli katsella. Voihan se olla niinkin, että silakan kalastajat ovat tuoneet harrastuksiiaan näytille. Jaguarit on aina hienoja.

Jaguarit on aina hienoja
G-Mies Jerry Cottonin moni varmaan muistaa tulipunaisesta Jaguarista.
Oikea E-Type V12
Autot olivat paikallisen automuseon kokoelmista. Linkki sinne Autoseum Simrishamn

Meripelastajat esittelivät veneitään ja päivän päätteeksi he pitivät pelastusnäytöksen missä mukana oli aivan tuliterä Ruotsin merenkulkuviranomaisen pelastushelikopteri.

Suuremmasta pienempään, monenlaista meripelastajaa
Kaksi miestä oli joutunut veden varaan optimistijollan kaaduttua. Pintapelastajaa lasketaan veteen.
Pelastajaa ja pelastettavaa vinssataan kopteriin.
Näytöksen jälkeen kopteri laskeutui hotelli Svean eteen ja siihen pääsi tutustumaan tarkemmin.
Hulppea peräsin
Aika linjakkaan näköinen peli
Hienoa, että näitä on.  Kunhan ei koskaan tarvitsisi. Kippari on kerran joutunut lähettämään sairaskohtauksen saaneen kopterilla sairaalahoitoon.
Pilotti kertoilee ylpeänä uudesta koneestaan.
 Niin, ja lopuksi vielä, ei niitä harja-pohjakaisia vielä olla pidetty. Ne pidetään tulevan viikon torstaina hotelli Svean illallispöytien äärellä. Siitä siis myöhemmin, ei olla napsuja eikä viskejä vielä, mutta pullakahvit kyllä Jussin kanssa juotiin.

perjantai 29. elokuuta 2014

Nyt se on tehty!

Paatti on nyt kuidutettu valmiiksi ympäriinsä. Rungossa on 9 kerrosta lasikuitua joka puolella ja vesilinja sai keulasta keskilaivaan asti reilun metrin leveydeltä 12 kerrosta kuitua. Kölin ympäri on vedetty 15 kerrosta ja kölin sivuilla on kaikkiaan 24 kerrosta. Lasikuitumattoa ja polyesteriä  on levitetty yhteensä noin 1800 kiloa telaamalla paatin pohjaan. Lasikuitumattoa on kaikki kerrokset mukaan lukien noin 1250 neliötä.

Jussi ja Per telaavat viimeistä mattoa paikoilleen, Tuo on rankkaa työtä.
Huolellinen muovin levitys ja viimeisen vuodan ilmaus vielä jäljellä. Kiitos kaverit, kun jaksoitte.
Per aloitti samantien pohjan tasoittamisen. Pienet epätasaisuuudet hiotaan ja ensi viikolla aloitetaan maalaustyöt.
Jussin kanssa päästiin jo asentamaan kaiukuluotainten anturilaatikkoa paikoilleen.
Sonarin läpivientikin on muovitöiden osalta valmis.
Säiden haltija on yhtä sadeviikkoa lukuunottamatta ollut meille armelias. Nyt on luvassa taas vähän epävakaisempaa. Se ei meitä kuitenkaan enää paljoa voi häiritä. Huomenna, jos sataa, niin sitten mennään kaupungille viettämään Silakkapäivää, Sillen Dag.    ks linkistä lisää Sillens Dag,
Ja jos sadetta ei tule, tehdään töitä ja ehkä sitten kuitenkin vähän käydään silakkapäivän ohjelmaa katsomassa.

Tässä voisi vaikka jonkinlaiset harjakaiset pitää?

keskiviikko 27. elokuuta 2014

Remontin loppu häämöttää, jossakin vielä kaukana edessä tosin

Ensimmäinen kuukausi on takana. Kotoa lähdettäessä sanoin, että vähintään puolitoista kuukautta siinä tulee menemään. Voi olla, että aika lähelle arvasin.

Lasikuidun leipomista on jäljellä vielä muutama päivä. Suuret pinnat tulevat toivottavasti valmiiksi jo perjantaina. Sen jälkeen on vielä laitettava kaikuluotainantureiden, sonarin ja vesiputkien läpivientejä, sellaista pientä aikaa vievää puuhastelua. Ensi viikolla päästään jo toivottavasti maalaushommiin, säävarauksella tämä kaikki tietenkin ja meidän remonttimiestenkin pitäisi pysyä kasassa ja kunnossa.

Näitä maisemia on nyt katseltu kuukauden verran ja kiipeilytelineillä on keikuttu. Hyvää voimistelua; kipparin vyö menee kiinni kolme reikää lyhyempänä kuin tänne tullessa.
Huovarin alapuolella telakassa jatkuu entinen trafiikki. Lagunan kimpussa on edelleen parikymmentä puolalaista ja ties kuinka monta ruotsalaista telakkaduunaria sen oman miehistön lisäksi. Tekevät melkoista remonttia siihenkin. Kaiken näköistä paattia käy slipissä kääntymässä. Kaikkia ei edes kerkeä kuvaamaan.

Tässä nousee "SOUND ENTERPRISE" niminen katamaraani potkureiden vaihtoon.
Sound Enterprise huoltaa työkseen suuren Öresundissa sijaitsevan  Lillgrundin tuulivoimapuiston liki viittäkymmentä myllyä.
Iso katmaraani on huiman näköinen ilmestys telakassa.
Taitaa osa tuulimyllyistä olla aika matalassa. Potkuri on saanut pohjakosketuksen.
Pikkuinen SIN 33 verkkopaatti on pohjan pesussa ja maalauksessa
Telakan kotisivujen aktuellt osiossa kerrotaan mitä siellä, tai oikeammin täällä, tapahtuu. Linkki: Simrishamnvarv Ab Aktuellt

Telakkatyö on aika raskasta. Sen tuntee tämmöinen lähes kypsään ikään tullut joka ilta kropassaan. Mutta nuo puolalaiset rautakourat on kyllä tosi miehiä. Ne on painaneet Lagunan kimpussa jo pari kuukautta. Viikot tekevä 12 tuntista päivää kahdessa vuorossa. Viikonloppuisin työpäivä on "vain" kahdeksan  tunnin mittainen. Aika äijiä ovat.

Töistä suoraan kämpille ja suihkuun. Kevyttä iltapalaa ja katse ulos ikkunasta. Siinä illan ilot ja unilääkkeeksi muutama sivu tai luku jotakin kirjaa. Jussi taitaa enemmän seurata noita sähköisiä viestimiä ja niiden tarjontaa. Niin, ja tulehaan tätä blogia sentään joskus päivitettyä.