Merivesi on käynyt yöllä korkealla. Kastuivatko lepänjuuret? |
Aikaisemmissa postauksissa on kerrottu siitä, miten maailmalla toimijakohtaiset kiintiöt ovat johtaneet alan yritysten keskittymiseen. Suomikaan ei ole poikkeus. Ei mennyt viikkoakaan, kun ensimmäiset suuret kiintiökaupat oli tehty. Pikkuhiljaa julkisuuteen on tihkunut tietoja siitä miten suurin suomalainen kalastusyritys on myyty virolaistaustaisille tahoille.
Troolari Olympos Oy ja Laguna Fishing Oy olivat uusikaupunkilaisten Lindrothin velejesten yrityksiä. He kalastivat vuosittain noin 15 miljoonaa kiloa silakkaa ja kilohailia. Kalastustoiminnan lisäksi heillä oli suuri pakastamo Uudessakaupungissa ja muutakin toimintaa maissa. Onnea veljeksille hyvistä kaupoista ja onnea ja menestystä uusille omistajille. Näin kehitys kehittyy. Kansainvälinen integraatio ottaa taas askeleen eteenpäin.
Linkki myydyn yritysryppään kotisivuille
Aika näyttää miten tästä eteenpäin, mutta tuskin tämä integtraatiokehitys tähän päättyy.
Syksyllä julkaistussa Eu parlamentille tehdyssä taustatutkimuksessa kuvaillaan kala-alan yritysten vertikaalista ja horisontaalista integraatiota muutamissa jäsenvaltioissa. Naapurimaa Viro on yksi tutkituista maista, mikä tekee tutkimuksesta erityisen mielenkiintoisen.
Tutkimuksen sivuilta kaapatussa kuvassa esitellään yhtä virolaista verkostoa. Sieltä löytyy muutama tuttu suomalainenkin nimi. Saa nähdä liitettiinkö uusikaupunkilainen hankinta tuonne jonnekin. Linkki tutkimukseen. Valitettavasti se on ainoastaan englanninkielinen. |
Suomalaisista merikalastusyhtiöistä merkittävä osa on ollut jo pidemmän aikaa virolaisessa omistuksessa. Noiden yritysten taloustiedot kertovat lähes kaikkien tehneen varsinaisia rökäletappioita viime vuosina. Ja lisää vain ostetaan. Herää kysymys, kuka ihmeessä uskoo ja sijoittaa jatkuvasti tappiota tuottavaan liiketoimintaan ja rahoittaa vielä uusia suuria investointeja? Toisaalta vanhat talouden lait kertovat, että silloin ostettava kun halvalla saa.