lauantai 16. elokuuta 2014

Homma etenee, taakka kevenee, sanoi Jussi

Tänään saatiin taas yksi, niin sanottu, etappi selvitettyä. Nyt on paatin pohjan lankut kokonaan kiilattu. Pohja on hiottu ja pintaan on vedetty primeri. Spaklaus vielä ja sen jälkeen onkin jäljellä pelkkää raakaa kuidutustyötä.

Alla olevista Jussin ottamista kuvista voi saada käsityksen kuiduttamisen työvaiheista. Se on oikeastaan aika ihottavaa puuhaa. Muovi ja kuidut tarttuvat vaatteisiin, käsineisiin ja välillä vähän työntekijöihinkin, eikä näin lämpimillä keleillä oikein umpinaisia vaatteitakaan jaksa pitää.

Lasikuitumatto on revitty reilun neliömetrin kokoisiksi arkeiksi. Käytämme 450 gramman mattoa, eli neliömetri painaa 450 grammaa. Ja se on tosiaan lasia. Aikaisemmin Ahlström Oy valmisti tälläistä mattoa Karhulassa. Nykyisin ne tulevat Kiinasta, tietenkin. Matto telataan polyesterihartsilla läpimäräksi. Me laitamme kolme mattokerrosta laminaattiin kerralla. Muovi kovettuu nopeasti ja työaikaa yhdellä alueella on reilut 15 minuuttia.

Sen jälkeen, kun lasikuitumatot on laminoitu toisiinsa kiinni ja ne ovat vielä märkiä, laminaatti ilmataan sitä varten tehdyllä ilmaustelalla. Per työskentelee pienen ilmaustelan kanssa ja apupoika koettaa löytää kuvauksellista ilmettä. Tämä maton ilmaus on yksi laminoinnin tärkeimpiä työvaiheita. Runsaasti ilmakuplia sisältävä laminaattikerros vetää aikaa myöten itseensä vettä ja heikkenee. Iloiset töyhtöhyypiöt veneen alla.

Esimmäisten kolmen kerroksen jälkeen laminaatti vielä naulataan runkolankkuihin kiinni. Käytämme 50 mm haponkestäviä kampanauloja jotka isketään naulaimella kiinni. Sen verran kovaa on lasikuidun ja tammilankun yhdistelmä, että tarvitaan normaalia korkeammalla ilmanpaineella toimiva naulain. Käytössä on noin 17 barin paine.
Naulat on naputeltu. Vielä kaksi laminoinitikertaa jäljellä. Sen jälkeen on pohjassa 9 kerrosta ja kölin laidoilla 24 kerrosta. Yksi kerros on noin millin paksuinen.
Meidän paatti sekuin nököttää telakassa. Alapuolellamme sen sijaan on jatkuvaa liikettä. Erikokoisia paatteja tulee ja menee.
Tässä nousee simrishamnilainen "KUNGSÖ" SIN 59 pohjan maalaukseen ja sinkien vaihtoon.
Telakan toisen laivapuusepän Mats-Ollen Tess on pojan pesussa.

Me ei Jussin kanssa muusta liikenteestä välitetä. Painetaan vaan töitä. Ei tänne olla maisemia katsomaan tultu. Pohja on nyt hiottu ja pölyä on korvissa, kurkussa ja silmissä. Hiuksista sojottaa eriskummallisia piikkejä. Päähän on tippunut polyesteriä ja se on laminoinut hiukset tikuiksi. Sakset esiin ja laikku päähän.

Kiilat on kilkuteltu paikoilleen ihan tuosta noin, parissa viikossa muiden töiden ohella.
Pohjan hioja taitaa olla kahvi-, tai kuvaustauolla.
Pohja on saanut primerin pintaan.

Me käytämme styreenillä ohennettua polyesterihartsia primerina. Se tunkeutuu jonkin verran puun sisään jolloin laminoitavat kerrokset liimautuvat lujasti pohjaan kiinni.
Parisen viikkoa vielä, niin eiköhän tästä jo sen jälkeen päästä vesille, toivottavasti. Täytyypä alkaa selvittelemään kalojen markkinatilanteita. Minne mennään ja mitä aletaan kalastamaan, sitten syksymmällä, kun illat pimenee ja säät kylmenee.






keskiviikko 13. elokuuta 2014

Telakointityöt etenee, hitaaasti, mutta varmasti. Sakta, men säkert.

Maanantaina saatiin vahvistusta joukkoomme. Puuseppä Per tuli viikon lomalta, ja pääsi aloittamaan paatin kimpussa. Omalla porukalla on väkerretty pitkää päivää ja pikkuhiljaa aletaan pääsemään selllaisiin työvaiheisiin käsiksi missä työn tuloksetkin alkavat näkyä.
Tässä Per heiluttaa lekaa ja paattia kiilataan uusien pohjaklossien päälle. Tämän jälkeen päästään kuiduttamaan niiden klossien paikat joiden päällä paatti aikaisemmin makasi. Uusien klossien kohdalle on laitettu valmiiksi topcoat, eli muovin pintakerros. Painoa on sellaiset rapiat 60 tonnia, mutta kiiloilla on uskomaton voima.
Nyt paatti makaa uusien klossien päällä ja kolojen kuidutuskin on päässyt alkuun. Kolmen mattokerroksen jälkeen laminaatti naulataan 50 millin haponkestävillä kampanauloilla kiinni runkoon. Naulat näkyvät pisteinä laminaatissa. Näin tullaan tekemään koko rungon osalta. Onneksi on keksitty naulapyssyt.
Ahteritievikin on saanut kuitu- ja naulakerrokset päällensä. Aikamoista näperteltyä ja maton taivuttamista saa harrastaa ennenkuin riittävä määrä kerroksia on saatu laminoitua mutkien päälle.
Keulatievi onkin jo valmis. Tosin pohjaan vedettävät matot aloitetaan tievin sivuilta jolloin se vahvistuu entisestään.
Muutama pätkä huonoa pohjalankkua jouduttiin poistamaan ja nyt ne on korvattu uudella tammilankulla. Runko alkaa olemaan jo kokonaan kiilattukin.

Rungon epätasaisuuksia tasoitetaan spaklaamalla ja hiomalla. Sapkkeli valmistetaan sekoittamalla kipsijauhoa ja polyesterimuovia, eli samaa muovia mitä laminaattikin sisältää. Kovettajan lisäämisen jälkeen siitä tulee kivikovaa.

Kölin yläpuolinen osa odottaa ensimmäisiä laminaattikerroksia. Huomenna olisi tarkoitus aloittaa.
Ja pitihän sitä pari selfietä ottaa todisteeksi, että töitäkin on selkävaivoista huolimatta tehty. Spakkelia on hiottu,

Ja kahvia juotu.
Kuinkahan kauan tuota mäkeä vielä joutuu joka aamu ylös kiipeämään?