torstai 22. joulukuuta 2016

Joulun viettoon

Saimme näin joulunalusviikolla turistin paatille. Tonttu tuli tarkistamaan, että miehistö on ollut kilttinä. Ja mehän on oltu. Tonttu viipyikin kanssamme useamman päivän.

Ensialkuun tonttu kurkisteli tapansa mukaan ikkunasta.

Se asettui asustamaan styyrhytin hyllylle ja seuraili touhujamme sieltä.
Silmä tarkkana se istui ja näytti mietteliäältä.
Parin päivän päästä tonttu styyräsi paattia jo ihan suvereenisti.
Kalaparvetkin tulivat tonttua ihmettelmään.
Tässä seurataan Rokkiallin troolin kelaamista Rukamaan kyljessä.
Mikäs on tontun katsellessa omaa työn jälkeä. Kyllä noita kelpaa maihin viedä.

Troolari Huovarin miehistö ja tonttu toivottavat kaikille Oikein hyvää Joulua!



lauantai 17. joulukuuta 2016

Näytön paikka ja teatteriterveisiä

Eilen kipparilla oli näytön paikka. Huovarin ja Rockallin porukat ovat vedelleet hyviä saaliita jo pidemmän aikaa senioribloggarin makaillessa maissa.

Ei ole taito ihan kateissa, vai liekö moukan tuuria. Kunnon saalis tuli ja taas saatiin Rokkialliinkin aimo lasti päälle.

Tässä todiste, silakoita on paatin täydeltä ja loput nostettiin Rokkiallin ruumaan.

Ja lisätodisteeksi videoklippi Rockallin työskentelystä pimeällä merellä. Eilinen saalis olikin selkeästi tämän sesongin paras., ainakin toistaiseksi.


Eilisten kalojen lossaus venyi aamuyölle. Puoli neljän jälkeen otettiin torkut ja kuudelta lähdettiin takaisin merelle. Taisi uni painaa silmää, sillä saalis jäi pahasti alle viimeaikaisen keskiarvon. Tehtiin pari vetoa, mutta etenkin toinen oli melkoinen huti. Kalat olivat uineet jonnekin muualle sieltä, missä me niiden kuviteltiin lymyilevän.

Saatiin sentään yhden saarelaisen päivä pelastettua.  Hylkeet olivat vieneet kaikki silakat verkosta. Päät vain olivat jäljellä. Onneksi satuimme olemaan kalassa lähivesillä. Tehtiin vaihtokaupat. Saarelainen sai silakoita savustettavaksi ja me uunituore joululimppu.

Kaikenkaikkiaan päivä oli oikein antoisa. Aamun pimeydestä paatille ilmestyi kalastuksesta kiinnostunutta teatteriväkeä Röölästä.  Sydäntä lämmitti, kun nuori kulttuuriväki ihan oikeasti halusi kuulla ja nähdä miten täällä pienellä paatilla eletään.

Meriteatterin hymyilevät Anni ja Hannes tutustuivat Saaristomeren silakan kalastukseen.
 Meriteatterin kotisivu löytyy täältä



torstai 15. joulukuuta 2016

Paineita

Jussi lataa seniorikipparille suorituspaineita.

Ensi yönä pitäisi tehdä vahdinvaihto. Jokke lähtee maihin ja bloggari kömpii paatille Jussin kaveriksi. Poikkeuksellisen pitkään tässä on maissa saanutkin olla.  Viikon törni on edessä ja sen jälkeen vietetään muutama päivä joulua.

Jussin lähettämästä kuvasta näkyy, miten silakkaparvet alkavat kerääntymään pohjan lähelle.

Ja tällä eilisellä kuvalla nostatetaan niitä suorituspaineita. Kuvan mukana tullut viesti  kuului: "Väliaikatietoja".  Pitkästa aikaa silakoita riitti Rockallinkin ruumaan.

Eletään sitä vuoden pilkkopimeintä aikaa. Päivä lyhenee vielä muutamalla minuutilla ennenkuin alkaa kukonaskelin pikku hiljaa pitenemään joulun jälkeen. Merellä työskennellään käytännössä pimeässä kaiken aikaa.

Alla olevalta videolta voi katsoa miltä merellä näytää. Siinä Rockall ja Huovari kiinnittyvät illansuussa Laupusten laituriin.




tiistai 13. joulukuuta 2016

Mitä tapahtuisi jos?

Mitä tapahtuisi, mitä seuraisi, jos

linja-autoliikkennöitsijöille ilmoitettaisiin, että vuodenvaihteen jälkeen lainsäädäntöteknillisistä syistä autot eivät saa kuljettaa matkustajia.

tai, vähittäiskauppiallle kerrottaisiin, että kaupat on tammikuun alussa pidettävä kiinni.

tai, maanviljelijöille kerrottaisiin elokuun alussa, että puimaan saatte mennä vasta sen jälkeen, kun maa-ja metsätalousministeriö antaa siihen erikseen luvan

Voisin kuvitella, että noiden ilmoitusten jälkeen tässä normienpurku Suomessa nousisi aikamoinen metakka.

Maanviljelijät kertoivat keväällä mielipiteensä Maa-ja metsatalousministeriöstä (kuva kaapattu MTV:n sivuilta)


Meille kalastajille

on ilmoitettu, että todennäköisesti vuodenvaihteen jälkeen ette saa lähteä kalastamaan.

Kalastusviranomainen ei ehdi saada valmiiksi hiljattain voimaan astuneen YKP-lain ja sen nojalla annetun asetuksen mukaisia kalastuslupia ja kiintiölaskelmia.

Lainsäädäntöähän on valmisteltu vasta muutama vuosi, mutta onko ollut muita kiireitä. Sitä ei kerrota?

Alla linkit lainsäädäntöön. (ovat pdf tiedostoja)

Linkki YKP lakiin

Linkki kiintiöasetukseen

Oletteko kuulleet? Oletteko lukeneet mistään? EVVK ( Ei Voisi Vähemmin Kiinnostaa)

Aikaisemmissa postauksissa olen maininnut kalastajille langetetavista rangaistuspisteistä.
Maaseutuviraston sivuilla kuvataan asiaa. Käykää vilkasemassa linkkiä:
MAVI kalastustuspolitiikan-seuraamusjarjestelmä

Minkähänlaiset pisteet viranomaisille pitäisi langettaa vitkuttelusta ja laillisen elinkeinon harjoittamisen estämisestä?

Yleensä en ole ottanut kantaa näihin kalastuspoliittisiin kommervenkkeihin. Nyt esille tuomani asia harmittaa kuitenkin niin paljon, että en malta olla hiljaa.

Lopuksi vielä

Asioilla on tietenkin aina vähintään kaksi puolta. Niin on tässäkin. Se hyvä puoli on siinä, että lopultakin, sitten kun kalaan päästään, me silakan troolikalastajat voimme paremmin suunnitella kalastustamme omassa hallinassa olevien kiintiöiden avulla.

Rauhallisia joulunalusaikoja kaikille virkaan, asemaan ja sukupuoleen katsomatta.

T Seppo

P.S. Eteläsatamaan kyllä mahtuisi muutama troolari. (kuva kaapattu Google Maps)


torstai 8. joulukuuta 2016

Emme ole kadonneet minnekkään

Blogi on hieman horrostanut.

Selitellään nyt sitä vähäsen. Ensinnäkin paatilla on ollut ja on edelleen yhteysongelmia. World Wide Web ei jostain syystä ole yltänyt kulkureiteillemme. Vikaa on etsitty jo pidempään. Sitä vain ei ole löytynyt. Tänään vaihdetaan vekottimiin vielä sim-kortti. Jos sekään ei auta, niin sen jälkeen pitää vielä vaihtaa operaattoria,  jospa se auttaisi.

Ongelman vakavuutta lisää se, että nettiyhteyttä tarvitaan viralliseen yhteydenpitoon, eli sähköisen kalastuspäiväkirjan tietojen välittämiseen. Päiväkirja  toimii mieluiten 4G verkossa ja sitähän on vesillä tarjolla hyvin rajoitetusti. Päiväkirjaohjelma käyttää satelliittiyhteyksiä silloin, kun langaton verkko on poikki.
Kuvakaappaus käyttöliittymän näkymästä viime talvelta 
Rajatapaukset ovat aiheuttaneet kaikenlaista harmia. Viestin olisi pitänyt kulkea netin kautta, mutta se onkin välittynyt satelliitin kautta vain osittain. Tällöin esimerkiksi, joudumme useasti pyytämään lupaa maihin tulemiseen puhelimella Merivartioston kalastuksen seurantakeskukselta. Normaalisti lupa tulisi netin kautta, mutta jostain syystä jääkin tulematta.

Sähköistä päiväkirjaa käytetään moneen ilmoitukseen jokaisen kalastusmatkan aikana:
- Ilmoitus satamasta lähdettäessä.
- Ilmoitus pyydystä laskettaessa,
- Ilmoitus pyydystä nostettaessa.
- Kalastuskerran saaliin määrä ilmoitetaan.
- Ilmoitus kalastuksen päättymisestä.
- Ilmoitus aluksella olevan saaliin määrästä
- Ennakkoilmoitus satamaan saapumisesta
- Maihin ajettaessa saadaan lupa saapua satamaan, tai sitten ei jolloin pitäisi odottaa lupaa.
- Ilmoitus satamaan saapumisesta, saapumisajasta ja siellä tehtävistä toimista.
- Purkausilmoitus millä vahvistetaan maihin purettu saalis.

Jäiköhän jotain vielä puuttumaan? Niin, jokaiseen ilmoitukseen sisältyy vielä yksityikohtaisia tietoja joita täydennetään joka kerta. Ei mennä nyt niihin sen tarkemmin.

Tietokoneen näpyttelyä riittää ja joskus ohjelma on raivostuttavan hidas. Sen kanssa on kuitenkin elettävä. Näin on meitä viisaammat päättäneet.

Linkki Merivartioston kalastuksen seurantakeskukseen

Toisekseen, seniorikippari on ollut jo pidemmän aikaa maissa. Sekin on vähän näitä postauksia viivytellyt. Kuvia mereltä on onneksi saatu. Jussi kipparoi paattia ja hyvin sen tekeekin. Jokke on ollut Jussin parina ja tietenkin Rokkiallissa on vakiomiehitys remmissä.

Rokkiallin Aivo ja Kimmo ovat tulleet Huovarin täkille saaliin koostumusta arvioimaan. Jokke sulkee nostopussia Jussin ottamassa kuvassa.

Kelit on vaihdelleet, Matalapaine, matalapaineen jälkeen kulkee lähitienoilla. Kuvassa lumikuuropilviä Perkalan yllä.
Eletään vuoden pimeimpiä aikoja. Keskipäivällä Saaristomeri näyttää tältä.
Se tärkein, eli kalantulo, on ollut ihan kohtuullista tuulisista keleistä huolimatta. Muutamia tuulipäiviä on jouduttu pitämään, mutta viime vuoden loppusyksyyn verrattuna kalaa on tullut vähän paremmin.

Jussin lähettämiä terveisiä on mukava katsella. Nuori mies hallitsee hommat tyylikkäästi.
Lehdet ovat kertoneet suolapulssin saapumisesta Saaristomerelle. Miten se vaikuttaa meidän kalastukseen jää nähtäväksi. Turun Sanomien artikkeli aiheesta

Onko tämä suolapulssin vaikutuksen seurauksia? Yksi pulska turska on jäänyt trooliin. On niitä ennenkin ollut. Tästä nyt ei vielä mitään pidemmälle meneviä johtopäätöksiä voi vetää.
Kuluvan vuoden kalastuspäivät käyvät vähiin. Ensi vuosi näyttää alkavan uusin ja oudoin eväin. Valtioneuvoston pitäisi huomenna vahvistaa uusi YKP-laki. Sen mukana silakan kalastukseen tulevat toimijakohtaiset kiintiöt. Elämme jännityksessä, sillä vieläkään meille kalastajille ei ole kerrottu kuinka suuria kiintiöitä saamme. Huppu päässä odotamme "tuomiota". Riittääkö kiintiö elämiseen, ja mitä sitten jos ei riitä? Tulevaisuus on täysin pimennossa. Tämä on sitä hyvää suomalaista hallintotapaa. Senkin kanssa on elettävä, vaikka hampaita kiristellen.

Ministeriön YKP-laki tiedote keväältä

Ollaan optimistisia. Suomi on hyvä maa ja juhlii ensi vuonna satavuotiasta itsenäisyyttään. Eiköhän mekin olla niissä juhlissa mukana.

Itsenäisyyspäivän juhlakahvit Troolari Huovarilla vuonna 2016



tiistai 6. joulukuuta 2016

Suomi 1917 -2016

Troolari Huovari toivottaa kaikille hyvää ja rauhallista iltaa itsenäisessä Suomessa. 


torstai 24. marraskuuta 2016

Kuukausi Jouluun

Niinhän siinä kävi, että maihin jäätiin. Aikaisin aamulla oli miltei tyyntä. Seitsemän jälkeen alkoi satamaan oikein reippaasti ja tuuli nousi hetkessä.

Nyt illalla Ilmatieteenlaitoksen sääsivuilta kaapattu Isokarin tuuligraafi tältä päivältä.
Jatkokaan ei niin kauniilta näytä. Huomenna ja lauantaina päästään kalaan, mutta sunnuntaina pidetäänkin sitten myrskyä. Saa nähdä laantuuko tuo edes maanantaiksi.
Ei tänäänkään toimettomaksi jääty. Ainahan sitä pientä laittoa riittää.

Skanssin lämpöpatterin venttiili vuosi. Millon lie laitettu, varmaan vuonna -79 paatin rakentamisen yhteydessä. Varmuuden vuoksi pyydettiin paikallinen putkimies Jorma vaihtamaan venttiili. Ja kyllähän siinä muutamia välikappaleita piti olla, että vanhat jengat saatiin sopimaan nykystandardin mukaisiin laitteisiin.

Talvea ennakoiden Jorma huolsi myös öljypolttimen. Parempi nyt, kuin kadenkymmenen asteen pakkasella.
Kustavin Asentajat löytyvät tästä linkistä

Parannettiin Jussin kanssa vielä skanssin äänieristystä laittamalla äänieristyslevyä turkin alle. Laitettiin vielä täkille yksi ruumaan osoittava valaisin. Se helpottaa kalan lossauksessa. Ei tarvitse pimeään ruumaan kurkistella.
----
Ja nyt, tarkkailkaa jatkossa blogin kuvien laatua. Vahna iphone joutui hyllylle ja tästä eteenpäin kuvat on otettu uudemmalla mallilla. Vähän on asetukset vielä hakusessa, mutta eiköhän ne oikeat sieltä vielä löydy.

Uuden kamerakännykän pimeäkuvausominaisuuksia testataan. Laiturin nokassa kökötetään ja pidetään tuulta. Kuukausi Jouluun ja kuten alla olevasta kuvasta käy ilmi, päivän pituus lyhenee vielä tunnilla. Onneksi jo puolen vuoden päästä päivä onkin taas miltei kaksitoista tuntia pidempi.
Muistelen jonkun seuraajamme toivoneen nähtäväksi kuvia remontoidusta Scaniasta. Punavärihän kuuluu joulunalusväreihin. Alla Scania edestä ja takaa ja vähän päältäkin.




Vähän vielä kalastuksesta tähän loppuun. Ei olla saatu minkäänlaista sivusaalista, ei edes syömäkaloja. Onneksi tuttavapiirissä on niitäkin kalastajia, jotka osaavat pyytää suomukalaa. Silloin täytyy heittää "hopeakoukku" kaverin kylmävarastoon.

Maanantai-iltana  tuli fileoitua hopekoukulla saatua saalista kotitarpeisiin. Noilla pärjätään taas pitkän aikaa.


keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Harmaata arkea

Harmaata ja harmaampaa, sadetta ja sumua, enemmän tuulista ja vähemmän tuulista, siinä lyhykäisyydessään viime päivien sään kuvaus.

Kovasti on koetettu saada silakoita paattin, eikä ihan ilman saalista olla jääty. Viime vuoteen verrattuna kalaa on tullut jonkin verran paremmin. Sehän tietysti tuntuu hyvältä.

Maanantaina pidettiin huoltopäivää. Sääkin oli aika kehno. Paatin netti on alkanut kettuilemaan. Meidän ulkoantenneilla varustettu  Digi Transport WR 21 router ei jostain syystä löydä signaalia oikein missään. Sen takia nämä blogin postauksetkin ovat jääneet aika vähiin. Routeria koitettiin korjata ja vähän muutakin tuli laitettua.

Pyydystäkin piti huoltaa maanantaina. Rokkialli ajoi Röölän rantaan ja Huovarin miehistö autolla perään. Troolin perä ja tiheämmät liinat vedettiin peräkärryyn.
Muutama harvojen liinojen lanka oli poikki. Lankojen päät ovat löytäneet oikean osoitteen ja troolia kelataan takaisin rummulle.
Eilen illalla tuuli kävi sen verran kovana suoraan etelästä, että päätettiin jättää kalat ruumaan ja mentiin yöksi Röölään. Aamulla jatkettiin kalastusta sumuisella merellä.

Harmaata on. Kuvassa kurvataan Pakinaisten itäpuolella. Maita ei näy.
Vähän yhden jälkeen Kruununmaan pohjoispuolella sattui harmillinen tapaus. Perämoottorivene ajoi Rokkiallin ja meidän perän takaa hyvin läheltä. Samassa trooliin menevä sondikaapeli katkesi ja perämoottorivene hävisi tutkasta. Näkyvyyttä oli alle 200 metriä. Oli pakko tehdä ilmoitus meripelastuskeskukseen. Me aloitettiin nostamaan pyydystä merestä ja meripelastuskeskus hälytti paikalle merivartioston veneitä ja ohjusvene Porvoon. Mitään ei ole löytynyt ja toivotaan, että kenellekään ei ole käynyt mitään. Vähän huolestunut olo kyllä on. Meripelastuskeskus antoi meille luvan poistua etsintäalueelta puoli neljän maissa.

Nyt ollaan rannassa kaloja lossaamassa. Huomiseksi on taas luvattu kovaa tuulta. Varoituksen mukaan Saaristomerellä pitäisi puhaltaa 17 sekuntimetriä luoteesta. Odotellaan aamua ja silloin päätetään lähdetäänkö kalaan, vai pitääkö jäädä maihin. Sellaista elämä on.

Linkki Raumaluokan ohjusveneiden wikipediasivulle

Tietoja Turun meripelastuskeskuksesta löytyy Rajavartioston sivuilta

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Talven tulo siirtyi

Vaihtelevia ovat nämä säät olleet. Viime viikon pakkaset ovat muisto vain ja nyt eletään sumuisen suhmuraisessa syys-säässä. Aamulla Röölässä oli kolmisen astetta lämmintä.

Tänään saatiin vaihteeksi tuulien puolesta oikein mukava päivä eikä vettäkään satanut. Videoklipissä Aivo ja Kimmo laskevat troolia peilityyneen mereen Rymättylän Saloluodon länsipuolella.


Trooliin on jäänyt jonkin verran rakkolevää edelliseltä päivältä. Sitä on nyt liikkeellä. Troolin alapaula kulkee pohjan lähellä ja joskus pitkin tasaista pohjaa jolloin levää takeruu paulaan. Rakkolevän näkeminen on hyvä juttu. Sehän kertoo, että vedet ovat kunnossa.

Ui sinne trooliin joskus kalaakin. Jussi tuulettaa sesongin ensimmäistä täkkilastia. Toki sen keräämiseen tarvittiin kaksi päivää.
Huomiseksi onkin taas luvassa kovaa tuulta. Saa nähdä päästäänkö kalaan? Sen ratkaisee säiden herra huomenna.

tiistai 15. marraskuuta 2016

Sesongin ensimmäiset paistetut silakat.

Eiliseen aloituspäivään oltiin ihan tyytyväisiä. Viime yönä alkoi laiturin nokassa keikuttamaan. Aamulla Tuuli oli kaakossa ja kaiken lisäksi siinä oli puhtiakin melkoisesti.

Ajettiin eiliseen nostopaikkaan ja aloitettiin troolinveto sieltä. Heti alkuun alkoi tökkimään. Tuuli ja voimakas vastavirta haittasivat menoa oikein tosissaan.

Lämpötila oli aamulla  jo selvästi plussan puolella. Pakkaset ovat jättäneet muiston itsestään Johanneskobbenin rantakalliolle.
Jatketaan vähän eilistä Saariston ruuhkaohjelmaa.

Mustaluodon loiston ja Kuivan Kalsaaren välissä on yksi niistä paikoista joissa joudumme kalastamaan väylällä pääsemättä siitä mihinkään. Ja taas oli laiva tulossa juuri tuohon kapeikkoon samaan aikaan meidän kanssa. Otimme VHF puhelimella yhteyttä Uuteenkaupunkiin matkalla olevaan "ISAR HIGHWAY" alukseen hyvissä ajoin. Sovimme heidän hieman hiljentävän vauhtiaan. Näin päästiin väylän yli ja molemmat jatkoivat tyytyväisinä matkaansa. Kiittelimme vielä radiopuhelimella toisiamme, sopu sijaa antaa.


Isar Highway on autojenkuljetusalus ja taitaa kuljettaa Uudenkaupungin autotehtaan tuotteita Euroopan markkinoille. 

Koettiin pyydys lopulta Kruununmaan selällä. Sää oli kurja ja saaliskin melkoisen huono. Ajettiin
huilaamaan Röölään. Tänään ei saatu kasaan edes riittäviä viemisiä palastamolle.

Vähän alavireisen päivän pelastivat syksyn ensimmäiset paistetut silakat ála Jussi. Kyl maar noilla taas pärjää pidemmänkin aikaa. (Omalla murteella ne ovat kyllä paistettuja haileja)

maanantai 14. marraskuuta 2016

Silakkasesonki on korkattu

Viikko sitten maanantaina laitettiin paatti päälisin puolin silakanpyyntikuntoon. Pakkasta oli Laupusten laiturin päässä muutama aste ja tuultakin ihan sopivasti. Aloitettiin totuttautuminen talvisäähän.

Transun kuorma tuotiin rantaan ja toinen vietiin pois. Kaikenlaista kampetta pitää olla.

Lasit vetävät jäähän. Talven merkki sekin.
Jussi, Aivo ja Kimmo vetivät silakkatroolin tiistaina Rokkiallin perään. Jäätiin kuitenkin loppuviikoksi vielä maihin.

Torsatina osallistuttiin Jussin kanssa Ammattikalastajaliiton ja Meriturvan järjestämälle kalastusalusten turvallisuuskurssille. Siinä kävi nyt silleen, että kännykkä unohtui aamukiireessä kotiin. Ei tullut sitten yhtään kuvaa kurssista mukaan. Kiinnostuneet voivat käydä tutustumassa Meriturvan toimintaan heidän kotisivuillaan. Linkki meriturvan kotisivuille.

Eilen illalla tultiin Laupusiin. Käytiin vähän kaupallisia neuvotteluja Rokkiallin isäntien ja Saariston Jäädyttämön kanssa. Sopu löytyi ja aamutuimaan lähdettiin kaloja etsimään. Veto saatiin päälle aamupäivällä kymmenen maissa.

Kenkämaan ja Hevonkackin välillä on ainoastaan yksi laivaväylää mukaileva reitti, jota myöten pääsemme troolin kanssa kulkemaan. Tietenkin siinä onnistutaan usein olemaan laivaliikenteen kanssa samaan aikaan. Niin nytkin, jouduttiin pudottamaan trooli kokonaan pohjaan ja pysäyttämään veto hetkeksi. Hinaaja "JASON" ja kemikaalitankkeri "DUTCH AQUAMARINE" pääsivät näin kulkemaan väylällä vapaasti. Alla pieni videoklippi ruuhkasta Vasikkasaaren reunamerkillä.


Jatkettiin liikenteen taas salliessa kalastusta ja vedettiin Perkalan selälle. Päätettiin siellä katsoa mitä ensikerta toisi tullessaan. No, silakoitahan siellä troolissa oli ja muutama norssi. Arvioitiin saalista kertyneen reilut parikymmentä tonnia, ei hullumpi aloitus.

Sieltä niitä silakoita taas nousee. Ahti suo antejaan.
Päivän mittaan radiokanavilla kohistiin superkuusta. Valittelivat ilmiön jäävän pilvien peittoon. Me olimme onnekkaita. Maihin ajettaessa pilvipeite rakoili ja saatiin nähdä tämä harvinainen ilmiö.

Rokkialli ja Superkuu

Superkuu vielä Laupusten laiturin nokasta kuvattuna. Ei tuo nyt iphonen kameralla kuvattuna niin ihmeelliseltä näytä. Oli paljon komeampi livenä.
Tämän talven silakkasesonki on nyt virallisesti aloitettu superkuun valaistessa apajia.

lauantai 5. marraskuuta 2016

Home Sweet Home

No, ei tässä nyt ihan kotona vielä olla, mutta siltä alkaa jo tuntumaan. Matka on sujunut (toistaiseksi) ihan hyvin. Sen kyllä huomaa, että pohjoista kohti seilataan.

Eilen saatiin ensituntumaa vuodenajasta. Gotlantiin oli satanut lunta. Edellisen kerran näin aikaisin sitä paikallisradion mukaan saatiin vuonna 2009. Lumikuuropilviä kulkee saaren yllä.
Korppoon eteläpuolella alkoivat pakkaset. Merisavua näkyy veden yllä.
Kotiväeltä on tullut tällaisia lämpimiä terveisiä. Tuntuu hyvältä.
On pyhäinpäivä. Muistelemme kotiinpäin ajaessamme poismenneitä läheisiämme.

Pyhäinpäivätunnelmaa tavoittelemme alla olevalla videoklipillä. Sen alussa lähestymme pimeydessä Utön majakkasaarta. Silloin aina tuntuu lopulta, että olemme jo melkein perillä. Päivä valkenee ja videon lopussa sivuutamme Fagerholmia merisavussa.


Reilu puolitoista tuntia, silloin pitäisi pestien olla kiinni. Nyt pakkaamaan. Tuoreet pullat odottavat.

perjantai 4. marraskuuta 2016

På återseende Simrishamn

Eilen lähdettiin kohti Kustavia. Tätä kirjoitettaessa olla Gotlannin länsipuolella Stora Karlsön kohdalla. Matkaa on vielä jäljellä 231 merimailia ja arvioitu saapumisaika Laupusiin on huomenna puolenpäivän tietämissä.

Laitetaan tähän pitkittyneen oleskelun muistoksi muutama kuva eilen taakse jätetystä pikkukaupungista.

Tuolla vierassataman paviljongissa on meidän sosiaalitilat, suihku ja pesutupa.

Pyykkäri on töissä, kulkupelinä polkupyörä.


Rantoja on kunnostettu sitten viime kerran.
Josku meri on täälläkin rauhallinen.
Paikkakunnan koordinaatit

Strandvägen. Vanhaa kunnostetaan jaa uutta on rakennettu vanhaa kunnioittaen. Legendaarinen Hotel Svea taustalla.
Storgatan on kesäisin täynnä terasseja ja turisteja. Nyt on hiljaista.

Paikkakunnan lempiotus, ankeria, on saanut kuvansa Storgatanin katukiveykseen.
Hamngatan vanha kalatori ja hotelli Maritim
Taide- ja designkoulu
Rejeringsgatan, puut ovat jo lehdettömät.
Skepparegatan johtaa tietenkin satamaan.
Stenbocksgatan
Hamngatan
Kalakauppa ja meidän maissaolopäivien lounasruokala.

Kalaa joka päivä: Kylmäsavulohta, kermakastiketta, parsaa ja punajuurta.
Tuonne meidän vähät tuskat ensialkuun päätyivät. Sieltä meivät ties minne maailmalle.
Telakan rakennuksia maistapäin kuvattuna.
Tätä maisemaa tuli tuijoteltua tarpeeksi tällä kertaa.
Siinä se paatti nököttää laiturissa paikallaan.
Aika kirein mielin lähdettiin liikkeelle. Jostain käsittämättömästä syystä apukonetta ei saatu kuntoon. Nostettiin se lähdettäessä maihin. Saa nähdä kuinka sille käy lopulta. Mats-Olle, Per ja Jussi ovat juuri saaneet koneen laiturille. Kymmenen minuutin päästä oltiin jo menossa.
Linkit
Simrishamn wikipedia
Simrihamnin kunta
Skillinge Fisk-Impex Ab
Simrishamn Segelsällskap
Simrishamns Varv ab

Hetki sitten napattu kuva. Taustalla kapeana viivana pilvien alla siintää Gotlanti ja etuoikealla häämöttää Stora Karlsö.