torstai 20. maaliskuuta 2014

Markkinatilanteet vaihtelee

Uskokaa tai älkää. Tämmöinen pienimuotoinen saaristokalastuskin on altis maailman markkinoiden kuohuille. Talven ajan saaliistamme noin 95% on mennyt vientiin elintarvikemarkkinoille ja loput on viety maailmalle turkiselinkeinon kautta. Epävarmuus maailmalla aiheutti sen, että turkisten hinnat ovat laskussa ja tietenkin se heijastuu kovana paineena raaka-aineiden hintaan.

Elintarvikekalan markkinat ovat olleet Venäjällä ja ns entisissä neukkumaissa. Kauppa Ukrainaan on suurissa vaikeuksissa ja meidänkin saalista melkoinen osa on mennyt sinne. Vaikuttaa pahalta. Ukrainan viennin sijaan kalanostajamme etsii kuumeisesti uusia markkinoita. Mikä tietysti kohdistuu suoraan epävarmuutena meidän lähitulevaisuuden toimintaan. Uutisia kuunnellaan tarkkana ja Venäjään kohdistuvat pakotteet hirvittävät meitä. Yleensä Venäjä on aina reagoinut nopeasti kaikissa mahdollisissa poliittisissa tilanteissa kieltämällä ensimmäiseksi elintarvikkeiden tuonnin. Onpa vissiin väitetty kalojen sairastavan afrikkalaista sikaruttoakin jne jne. Pahimmassa tapauksessa saadaan etsiä kokonaan uudet markkinat tuotannollemme. Näinhän tämä maailma pyörii eikä suurille linjoille täältä pikkutroolarin hytistä mitään voi tehdä. On vain sopeuduttava.

Kalastusta jatketaan kuitenkin ihan tavalliseen tahtiin. Vaihteeksi on saatu pieniä pakkasia ja jopa uutta jääriitettä vedenpintaan. Ei tästä kuitenkaan enää mitään talvea tule.

Bärbel tyhjentää troolia maaliskuun kuutamossa
Kustavilaiset pikkutroolaritkin on lähteneet kalaan. Bärbel näyttää ihan isolta laivalta niiden rinnalla.
Tänään Huovari sai naisvieraan. Iktyonomi Johanna kävi kipparia haastattelemassa. Hän tekee jonkinlaista selvitystä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle meidän elinkeinosta. Kippari tunsi olonsa oikein otetuksi, kun sai ihan  nauhurille kuvailla Huovarin toimintaa. Johanna yritti sopia tapaamista moneen otteeseen, mutta aina oltiin merellä. Niinhän se on, että merimiehet on merillä ja naiset odottaa maissa. Tänään hän kömpi paatille jo aamukuudelta ja sai työnsä meidän osalta viimein tehdyksi.

Katsokaa kipparin ilmettä. On se mukavaa kaapata noin viehko tutkija kainaloon. Ei vaan luvannut tulla meidän kokiksi, vaikka nätisti Jussin kanssa pyydettiin

maanantai 17. maaliskuuta 2014

Jättisilakan metsästys

Vapaa-ajankalastajille saaliin koko ja näkö lienee tärkeintä kalastuksessa. Nehän jopa harrastavat catch and release pyyntiä, eli saalis menee ihan hukkaan. Sitä ei edes syödä itse. No, meillä ei ole vielä niin paljon varallisuutta, että voisimme päästää saaliskalat takaisin mereen.

Aloitettiin kuitenkin uusi harrastus. Aletaan mittaamaan suuria silakoita. Niitä näkyy saaliin joukossa aina jokunen, oikein sillin kokoinen.

Viime viikon ensimmäinen jättisilakka. Pituutta 32 cm ja leveyttä sytkärin verran.
Viime viikko merellä muistutti toukokuuta. Aurinko paistoi ja lämmintä oli parhaimmillaan liki kymmenen astetta. Nyt on palattu talveen. Aamulla merelle lähdettäessä oli taas oikein rapia pakkanen ja säätietojen mukaan talvi jatkuukin muutaman päivän. Onneksi jäät on lähteneet miltei kaikkialta.

Kalanostajan talvilomat sotkivat vähän meidän kalastusta. Jouduttiin tulemaan viikonlopuksi kotiin, kun rantamiehet olivat lomilla ja kalan vastaanotto ei oikein pelannut. Olihan siitä maissa käymisestä hupiakin. Jussi sai viettää synttärinsä (21v) lauantaina kavereiden kesken ja kippari pääsi suksilla mäkeen ensimmäistä kertaa tänä talvena. Ollaan siis virkistytty oikein kunnolla.

Tyyni meri, liki kymmenen astetta lämmintä ja silakoita pussissa. Mitäs muuta kalastaja kaipaisi. Aina tietysti voisi saada vähän paremman hinnan saaliskaloista, Eihän sitä ihan tyytyväinen saa olla, ainakaan Suomessa.