perjantai 27. kesäkuuta 2014

Siivousta ja turismia

Eilinen iltapäivä ja ilta meni sadetta pidellessä. Päätettiin siivota messi ja styyrhytti. Pestiin paikat katosta lattiaan. Aikalailla sitä kertyy kaikenlaista pinttynyttä pintoihin.

Kippari pesee styyrhytin kattoa. Senverran vielä selkä taipuu.

Jussi joutuu käyttämään karhunkieltä ja vahvaa pesuainetta messin seiniin.
Seppä Ragnar ei sateelta saanut kaikkia sovittuja hommia tehdyksi. Ja taisi miehellä olla mielessä Rockabilly juhlat Tanskassa. Ragnar harrastaa jenkkiautoja ja kävi näyttämässä meillekin vuoden -61 Cadillac Devilleä. Sillä aikoo mennä viikonlopuksi juhlimaan.

Komia peli

Hienossa kunnossa. Kyllä kelpaa esitellä. Viisi muuta jenkkiä on miehellä vielä kotona.

Lomasesonki alkaa olemaan parhaimmilaan. Vierasvenesatamassa on masto poikineen ja joitakin jahteja on jo kalasatamankin laitureissa.

Huovari arvoisessa seurassa. Etualalla englantilainen jahti.

Hulppea perinnepursikin on kiinnittynyt sataman puolelle.

Meillä Suomessa kalasatamat koitetaan piilottaa näkymättömiin ja esimerkiksi Hangosta häädettiin kaikki kalapaatit pois jo kauan sitten. Täällä Ruotsin maalla kaikki on toisin. Kalasatamaa pidetään turistinähtävyytenä.

Turisteja kuljetetaan oikein junalla meitä fiskareita ihmettelemään.

Päätettiin Jussin kanssa ottaa osamme turismikakusta, kun matkalaisia oikein junalla meidän viereen kuskataan.

Yksi pariskunta tuli kyselemään kuulumisia ja puhelivat, että kyllä olisi sisämaan ihmiselle mukavaa päästä merelle kalaan. No, ei siinä kauaa mietitty, kun jo oltiin menossa. Taidetaankin siirtää telakointia ja aloittaa matkailukalastuksen harjoittaminen.

Anitta ja Olle, suu messingillä turskia pilkkimässä. Tuliko saalista? Sitä ei kuva kerro, mutta tyytyväiset matkailijat lähtivät jääpussin kanssa jatkamaan lomamatkaansa.





torstai 26. kesäkuuta 2014

Simrishamn

Matkamme tänne Skånen kaakkoiskärkeen sujui ihan mukiinmenevästi. Ensimmäisen matkavuorokauden aikana tuuli kävi sen verran kovana, että avomereen totuttautuminen vei ruokahalut mennessään. Etenkin turistina mukaan tulleella Heikillä meni paljon aikaa täkillä merta katsellessa. Heti Visbyn eli puolimatkan jälkeen tuulet tyyntyivät ja loppumatka menikin leppoisasti.

Aurinko on laskemassa. Tumma viiva horisontissa on Öölanti.
Miehistön matka meni ruorivahdissa ja nukkuessa. Loppumatkalla kahvikin alkoi taas maistumaan. Topattiin hetkeksi vähän Simrishamnin ulkopuolella ja pilkittiin muutama päivällisturska. Syyllistyttiin varmaan johonkin kauheaan kalastusrikkomukseen, kun ei niitä viittä kalaa ilmoitettu mihinkään. No, nyt on todisteetkin jo syöty.

Jussi on meidän pillkimestari. Muutama veto ja viisi turskaa saaliina. Vähän piti paikkaa ja sopivaa syvyyttä hakea ennenkuin parvi löytyi.
Onnellinen onkimies
Pikkimisen jälkeen kurvattiin satamaan. Ei päästy suoraan telakkaan, joten aloitettiin muiden huoltohommien valmistelu jättämällä leijat maihin. Seppä Ragnarin kanssa on sovittu erilaisten pikkutöiden tekemisestä.

Huovari on päässyt vakiopaikalleen Turistbyrån ja Cafe Kajenin eteen. Aamukahvi on viiden metrin päässä paatista; käytännöllistä.

Eilisistä turskista on valmistettu kalapannua välimeren tapaan. Tämä on kipparin vakioresepti.
Tämän päivän aamu, aina puolille päiville saakka, meni Ragnarin apupoikana puuhatessa. Sitten säätila muuttui ja ukkosta raekuuroineen on piisannut monta tuntia. Heikki lähti kotimatkalle ja vakiomiehistö odottelee sään paranemista. Vaikuttaas siltä, että meidät nostetaan ylös telakkaan aikaisintaan sunnuntaina, todennäköisimmin kuitenkin vasta maanantaina. Kaupungissa on tivoli ja muuta melskettä viikonloppuna. Ei me ikävystymään päästä.

Vettä ja rakeita tulee alas oikein kunnon voimalla.

Asiakaskatoa Cafe Kajenin terassilla.

Tämän joukon höyhenet ei vettä pelkää. Ainoat sadesäällä liikkeellä olevat jalankulkijat tutustuvat paattiimme.

maanantai 23. kesäkuuta 2014

On the road again

Juhannus on ohi. Aamutuimaan tankattiin paattiin polttoainetta ja sitten suunnattiin keula kohti Simrishamnia. Sateinen Suomi jää pikkuhiljaa taakse. Toivotaan tyyntä ja aurinkoista keliä, mutta meteorologit lupailee meille 14 metrin tuulta. Onneksi pohjoisenpuoleista, saadaan lisävauhtia, kun tulee ahterin puolelta.

Matkamusiikkina soi Canned Heat

Kolmanneksi ruorimieheksi saatiin kipparin vanha kalakaveri Heikki Salosta. Eväänä on rasvasilliä, graavia taimenta ja uusia perunoita. Kyllä meidän kelpaa.

Finnfellow ohittaa meidät Krampin ja Orhisaaren välissä. Heikki katselee maisemia täkillä.
Merimaskusta matkaa Simrishamniin on 403 merimailia, mikä tarkoittaa meidän huikealla 8 solmun matkanopeudella noin 50 tunnin purjehdusta pitkin Itämerta.