Talvinuottausta Pakinaisten vesillä

Tämä talvi, eikä edellinen eivät kumpikaan ole suosineet perinteistä silakan talvinuottausta. Pyyntimuoto on ollut merkittävä taloudellinen tekijä näissä saaristokunnissa.  Heikoilta jäiltä nuottaus ei kuitenkaan onnistu.

Rymättylässä Röölän rannassa järjestetään kuitenkin Nuottasilakkamarkkinat maaliskuun viidentenä. Jäiden kantaessa kuuluu markkinoiden perinteisiin talvinuottausnäytöskin.

linkki nuottasilakkamarkkinoiden facebooksivulle

Kokeilimme tänään omanlaista talvinuottausta ja vedettiin troolia jään alla ja saatiin kuin saatiinkin silakoita paattiin. Jatketaan näin paikallisia perinteitä ja sovelletaan niitä tämän talven olosuhteisiin.

Pakinaisten itäpuolella luotaimen kuva näytti houkuttelevalta.

Jätettiin troolisondi laittamatta ja vedettiin pyydystä pitkin tuttua luomaa jään alla. Sondikaapeli saattaa katketa jäiden voimasta.

Vaijerit painuvat ohuen jään läpi helposti. Taustalla Nurmon saari.

Troolinvedon lomassa voi bongata vaikka lintuja. Merikotka jäällä paatin vieressä.

Muutama vuosi on nyt vietetty näillä vesillä aika tiiviisti. Ulkopaikkakuntalaisinakin olemme jo saaneet tuttuja saarilta. Se lämmittää sydäntä. Paikalliset ovat ilmeisesti tottuneet meihin. Monen mielestä pienet sympaattiset troolarit saattavat olla ihan hauska näky saareten välissä puikkelehtimassa.

Helge ja Jussi tekevät vaihtokauppaa Pakinaisten yhteysaluslaiturilla.

Helgen pussissa oli näitä: Savuhailit ovat aivan mielettömän hyviä silloin, kun niitä saa oikein ajalla ja maltilla savustettuna. Näihin haileihin (kirjoittaja on Virolahdelta kotoisin ja siellä savusilakka on savuhaili) liitty vielä tarina. Pakinaisissa asuva Jari oli laskenut silakkaverkon pari päivää sitten ja saanut komeita silakoita. Niitä Helge on savustanut. Me taas kuulimme hyvästä verkkosaaliista ja tulimme jäistä huolimatta Pakinaisten vesille kalaan. Kunnia eilisestä täkkilastista kuuluukin oikeastaan Jarille ja Helgelle. Kiitos maukkaasta iltapalasta ja suurkiitos hyvästä kalavinkistä.

Viime yö meni aamu viiteen ennenkuin saatiin saalis siirretyksi kokonaan maihin. Tekniikka pettää välillä ja sille ei mahda mitään. Tänään taas meillä oli huonoa tuuria ja toinen vetokerta piti keskeyttää. Ei sen vakavampaa, nyt on laitteet taas kunnossa ja huomenna taas jatketaan.

Korvenmaan ja Pyytin välisestä salmessa seilasi vielä jäälauttoja.

Tämän sesongin ensimmäinen

Taisivat auttaa ne kalastajaristeilyn seminaarit. Alku oli ainakin lupaava. Silakat ovat alkaneet parveutua sisäsaariston vesille ja tänään saatiin tämän sesongin ensimmäinen kunnon täkkilasti paattin. Enempää ei olisi mahtunut.

Perinteinen täkkilastikuva

Tultiin rantaan, alettiin lossaamaan ja puolet päivän saaliista saatiin maihin. Nyt on kalapumpun siirtoletku poikki. Aina jotakin satuu ja tapahtuu. Tällä kertaa ei sattunut meille, mutta kovasti tuo meidän töihin vaikuttaa. Odotellaan.

Jäät lähti ja silakat meni mukana.

Kaksi päivää kalastettiin ja kymmenkunta tonnia silakoita saaliina. Ei ole vuodet veljeksiä. Mutta ei hätää, huomenna lähdetään Jussin kanssa kalastajaristeilylle. Katsellaan kalavesiä vähän toisesta kulmasta Viking Gabriellan kannnelta. Toivotaan, että seminaarin ohjelmasta löytyisi keinot kadonneitten silakoitten metsästykseen.

Laitettiin pyhäpipot päähän ja lähdettiin risteilemään. Viedään ensin suuri saalis Laupusiin ja sitten mennään.

Joko talven selkä taittui?

Pari päivää kunnon puhureita ja niin saivat Saariston heikot jäät kyytiä. Aamu kuudelta käynnistettiin koneet ja ajettiin Rokkiallin kanssa ulos Naanatalista. Kymmenen maissa laskettiin trooli Airiston eteläpäässä ja kalastettiin kuutisen tuntia. Saalis ei ollut kummoinen. Taukoa pidettiin toista viikkoa. Eihän niitä kaloja silloin heti löydä. Ollaan tyytyväisiä päivään ja nyt toivotaan, että reitti Laupusiin olisi jäistä vapaa.

Kaappaus päivän jääkartasta. Vihreät alueet ovat käytännössä avointa vettä. Muutamia lauttoja ja sohjovöitä siellä uiskentelee.