troolisulkeiset ja lisää siikateemaa

Silakanpyyntikauteen valmistautuminen alkaa olla loppusuoralla

Troolisulkeiset aloitettiin aamutuimaan ja valmista tuli iltapäivän ollessa jo pitkällä. Ensimmäiseksi vedettiin Huovarin troolirummulta yksi turskatrooli pois ja tilalle kelattiin parivetosilakkatrooli. Seuraavaksi vedettiin Bärbelistä kaksi yksinvetotroolia ja troolileijat maihin. Tilalle Bärbel sai tietenkin silakanpyyntiin tarkoitetun parivetotroolin. Lopuksi viellä muutaman sadan kiloinen kettinkinippu kummallekin paatille ja valmista tuli. Muutama lanka tai oikeammin naru harvoista liinoista oli poikki alapaulan perukasta. Langanpätkille etsittiin oikea paikka ja ne solmittiin paikoilleen.

Aivo ja Olavi selvittelevät silakkatroolin pauloja. Troolin suuaukon kohdalla verkon silmät ovat tosi harvoja. Solmuväli on useita metrejä ja lopulta troolin perässä  solmuväli on 8 mm eli silmäkoko 16 mm. Harvojen liinojen lanka on paksua narua ja tiheissä liinoissa jo melko ohutta kalastajalankaa.

Silakkatrooli on melkoinen hässäkkä narua, lankaa, vaijeria, kombiliinaa, lyijypaulaa, solmuja ja sakkeleita. Tuollainen Huovarin ja Bärbelin kokoluokan, eli pieni, silakkatrooli taitaa sekin painaa liki tonnin.

Troolit on kaverusten ahtereissa siististi rummulla. Eiköhän jo muutaman päivän päästä lähdetä kalaan.

Kaaviokuvassa esitetään pelagista eli välivedessä tapahtuvaa paritroolausta. Suunnilleen tuollaiselta ne meidän pyydyksetkin näyttävät vedessä uidessaan. Bärbel vasemmalla ja Huovari oikealla, niin on hyvä.

Yleensä troolia vaihdettaessa tai korjattaessa sataa, tuulee, on pimeää tai hirmuinen pakkanen. Tänään nähtiin se säännön vahvistava poikkeus: Sään puolesta päivä oli mitä parhain, aurinkoinen ja kuulas syyspäivä.

 Siikateema jatkuu

Nyt täytyy olla tyytyväinen, että on ammattikalastajia kavereina. Eilen syötiin graavia siikaa ja tänään savusiikaa ja lisää graavia. Tänään siikaviikko oikein kruunattiin. Arvatkaas minkälaista puuroa alla olevassa kuvassa hämmennetään.

Oliskohan muutama kilo siianmätiä työn alla vai vispipuuroako peräti? Mitä luulette?

Silakat vielä kateissa, mutta siika on käynyt pyydyksiin

Pitkästä aikaa vietettiin viikonloppua kotona. Viime viikolla, saavuttuamme Merimaskuun, lähti Anatoli samantien kotiin Saarenmaalle omenoita ja perunoita ottamaan talteen ja kipparikin sai olla pitkän viikonlopun kotimaisemissa.

Jungmannilla on tämä viikko syyslomaa koulusta ja nuorimies jouti hyvin töihin. Paattia on varusteltu kahteen pekkaan silakanpyyntikuntoon. Troolaaminen saa kuitenkin vielä odottaa, sillä silakoita ei ole oikein näkynyt meidän vesillä. Parivetokaverimme troolari Bärbel on niitä käynyt luotailemassa. Silakkaruoat on toistaiseksi syömättä, vaikka mieli jo tekisi. Saariston kalastajien rysiin ja verkkoihin on kuitenkin uinut muuta kalaa, kuten esimerkiksi siikaa ja sitä on hopeakoukulla ongittu, ettei nyt ihan sentään kasvisruokaan tarvitse siirtyä.

Sahlstenin veljesten pyytämää siikaa savustettuna ja graavattuna. Niin komean kokoinen oli tuo savustettava siika, ettei se mahtunut kokonaisena vaatimattomaan savustimeeni.

Tänään kaksi tyylikästä leidiä salolaisesta paikallislehdestä kävi paatilla haastattelemassa kipparia ja jungmannia. Toimittajat olivat tekemässä kalaruokajuttua silakoista ja melko pitkän ja ympäriinsä polveilevan keskustelurupeaman saimme aikaiseksi. Huovarin messissä oli tarjolla graavisiikaa ja kotona leivottua leipää. Oikeiden silakoitten puuttuessa silakkaruoka korvattiin kahvin kanssa nautituilla Kultasuklaan käsintehdyillä suklaasilakoilla.