Kesä on nyt tullut täysillä tänne saaristoonkin. Lämpimien säiden myötä pintavesikin on lämmennyt jo kahdeksantoista asteiseksi. Samaan aikaan silakkaparvet ovat hajonneet ja troolinvetoaikaa on pitänyt lisätä roimasti. Vaikka kalastammekin nyt rehukalaa on saaliin laatu alkanut heikkenemään ja niinpä tänään päätettiinkin lopetella tätä sesonkia. Pari vetoa vielä.
Seilin pohjoispuolella sijaitsevan mittauspoijun grafiikka kertoo selvästi missä mennään. Lomalaiset tykkää ja lomalle mekin joudetaan.
Omalta osaltamme voidaan sanoa, että olemme kohtalaisen tyytyväisiä nyt päättyvään sesonkiin. Siitä kiittäminen on lyhyttä talvea. Jäiden takia oltiin maissa vain reilu viikko tammikuussa. Ei tarvinut lähteä talven avomeripyyntiin tai turskia troolaamaan etelään, hyvä näin. Yleisesti ottaen ainakin Saaristomeren silakan rysäpyynti on ollut monille pettymys. Kaksi poikkeuksellisen lauhaa talvea, vai mikä lie, mutta saaliit jäivät heikoiksi.
Suurin ja kaunein, troolari WINDÖ Rosalasta höyryää juhannuksen jälkeen Kruununmaan selällä kohti Selkämerta. Kippari Henry kertoi, että ainakin viikon vielä kalastavat , mutta sen jälkeen taitaa heilläkin olla lomat ja huollot edessä.
Troolari AMAZON oli eilen matkalla Tallinnaan. Heidän sesonkin näyttää nyt olevan ohi.
Viimeiset päivät on oltu työn touhussa niin aktiivisesti, että blogin postauksetkin ovat harvenneet. Vähäinen vapaa-aika on mennyt nukkumiseen. Unikaan ei oikein ole kunnollista, sillä paatissa on aika lämmintä. Nytkin ohjaushytin lämpötila on liki kolmekymmentö astetta. Koneet käy kuumana, eikä ilmastointia ole. Kaikki venttiilit on auki. Sekään ei auta ja rannassa luonto hyökkää sääskien muodossa, jos siellä jättää luukut auki. Silloin ei nukkumisesta tule mitään.
Nyt on takki aika tyhjä, mutta pian näitä kesäpäiviä ja merellä oloa alkaa taas kaippaamaan.
Näitä valoisia öitä jää myös kaipaamaan. Ne tulevat mieleen joulu- tammikuun pimeinä hetkinä.
Päivän pituustaulukko. Ollaan taas matkalla kohti pimeitä aikoja.
Silleen ollaan nyt ajateltu, että huomenna tankataan lossauksen jälkeen. Sitten ajetaan Raumalle ja pidetään vähän lomaa. Elokuussa aloitellaan huolrotyöt ja loppukuusta lähdetään kohti Simrishamnia. Siellä tehdään suuri huolto koneeseen ja sen valmistuttua aloitetaan turskanpyynti syyskuun alussa.
Tietysti vielä eleteään toivossa, että saalista tulisikin vähän edellisiä päiviä paremmin. Silloin suunnitelmat menevät lähipäivien osalta uusiksi ja jatketaan tietysti kalastusta. Huomenna sen vasta tietää.
Ja tähän loppuun vielä jo melkein perinteiseksi muodostunut videopätkä viimepäivien tunnelmista.