Kippariharjoittelija

Tänään meillä olikin kolmen hengen miehistö. Jussi aloitti kippariharjoittelun. Nuori mies ajoi paattia koko päivän. Ville oli täkkärinä ja "vanha" kippari toimi Jussin mentorina.

Tuleva kippari tarkkana. Kapea ränni ja pohjaveto. Pikkasen väärään suuntaan tarkoittaa risaa troolia ja saaliin menetystä.

Rokki-alli Perkalafjärdenillä Iniön eteläpuolella.

Hyvinhän se ensimmäisen päivän harjoittelu meni. Pari lyhkäistä vetoa ja kaloja saatiin täkille saakka.

Nostopussit nousevat vauhdilla yli puurin

Sääkin suosi harjoittelijaa. Pitkästä aikaa koko päivän ajan saatiin auringonpaistetta.

Pidetään vaihteeksi tuulta ja mikäs päivä se onkaan huomenna?

Viimein on saatu paatin vakiomiehistö kasaan. Vietiin kalat eilen Laupusiin, Ville suunnisti lossauksen jälkeen kotia kohti ja Jussi kömpi paatille aamuyöstä. Merelle lähdettiin sakeassa sumussa kuuden jälkeen. Sumun hälvettyä saimme nauttia hetken jopa aamu-auringosta. Ei sitä riemua kuitenkaan pitkään riittänyt.

Alettiin kalastamaan Airiston eteläpäässä. Kaverin polttoainesuodattimissa syntyi vähän tuketta ja kun samalla tuuli nousi vedeltiin troolia sitten myötätuuleen pitkin Airistoa. Ei uskallettu lähteä minnekään kivien väliin kurvailemaan. Troolia nostettaessa tuulta olikin jo ihan reippaasti. Kalat kyytiin ja päätettiin ottaa aikalisä. Ajettiin kuvan kauniiseen Hankan yhteysaluslaituriin odottamaan tuuleen moinaamista ja huomista päivää.

Huovari ja Rockall, kutsumanimeltään rokki-alli piileskelevät pusikossa

Idyllinen ranta, täällä vietettiin viime talvena monta yötä  jäiden takia. Nyt pidetään tuulta.

Troolari Huovarin miehistö lähettää alla olevien kuvien kera huomisen naistenpäivän kunniaksi terveisiä kaikille, siellä rannoilla, maissa ja merillä oleville, ihanille naisille.

Kippari sai jouluksi selfiekepin ja nyt se otettiin naistenpäivän kunniaksi käyttöön. Laukasijan käyttöä harjoitellaan.

Ja tässä ne naistenpäiväterveiset sitten kuvan kera!

Maaliskuun alun tunnelmia Saaristomereltä ja hyppivä silakkatrooli

Aamulla liikkeele lähdettäesä näimme jäitä. Oikeammin vain riitettä veden pinnalla. Siinä taisivat olla tämän talven jäät. Merisäätiedotuksissa kyllä vielä kerrotaan jäätilanteesta, mutta ei sitä kyllä tule kuunneltua.

Tämän talven jäätilannetta

Ja tältä näyttää pitkän ajan keskiarvoinen jäätalvi maaliskuun alussa.

Ajettiin apajille Pyytin ja Korvenmaan välisestä salmesta. Sielläkin oli jäitä, so. riitettä ja pitihän tämän vuoden kovasta jäätalvesta ottaa pieni videopätkä. Meidän tuurilla tämä jäistä kertominen tietenkin tarkoittaa sitä, että ensi viikosta alkaen saadaan metri lunta ja paukkuvaa pakkasta ja meri jäätyy toukokuun lopulle asti. Näinhän tietysti voi tapahtua kerran tuhannessa vuodessa. Niin miksei nyt sitten?

Kerrankin saimme kuvatuksi veden pintaan nousevan silakkatroolin perän. Troolin vedon loputtua, kun pyydystä vedetään merestä ylös, troolin perä yleensä nousee syvyyksistä pintaa vauhdikkaasti. Silakoiden uimarakossa on vielä ilmaa mikä nostaa ne pintaan. Pintaan nouseva troolin perä on parasta mitä troolikalastaja voi nähdä. Siinä kelluu palaute tehdystä päivätyöstä. Silakat vielä paattiin ja kalastusta jatkamaan, tai saalista maihin viemään.

Maaliskuun toivelista ja meriselitys

Onko sydäntalvi jo sivuutettu? Saaristossa tuskin voi enää talvesta puhua. Eilen radiossa kerrottiin jo varhaisperunoiden istutuksista. Paraisilla olivat saaneet ensimmäiset siemenperunat maan sisään viime viikon torstaina ja Rymättylässä lauantaina helmikuun viimeisenä päivänä. Saadaanko uusia perunoita jo pääsiäiseksi vai meneekö ihan vapulle asti?

Päästiin kalastamaan jo muutama päivä perätysten Rockallin kanssa. Sen miehistö alkaa pikkuhiljaa tottumaan uuteen paattiinsa ja työt sujuvat päivä päivältä paremmin. Videoklipissä Rockall nostaa troolia harmaassa talvisäässä.

Huovarin kansilastikin näytti taas pitkästä aikaa ihan kelvolliselta.

Meriselitys

Tänään jouduttiin olemaan maissa. Kimmo antoi meriselityksen Turussa merioikeudelle. Hän oli kutsunut myös Huovarin kipparin kuultavaksi tilaisuuteen. Mikä meriselitys oikein on? Sitä voi tarkastella linkeistä. Meriselitys Wikipedia, Ilkka Kuusniemen artikkeli merioikeusasioista

Ja tänne loppuun se toivelista
 
Nyt vain toivotaan pitkää viileää lopputalvea, pakkasista ei ole enää niin väliä, eikä lämpöäkään tarvita yhtään enempää. Silakat saisivat pysytellä Saariston suojissa kesään saakka ja kesä voisi alkaa juhannuksesta. Kyllä tämä talvi noilla eväillä jotenkuten pärjättäisiin. Niin ja tietenkin kalat saisivat mennä kaupaksi, ja hyvään hintaan tietenkin ja Putin saisi avata rajansa suomalaisten pyytämille silakoille. Pitäisiköhän nuo kaikki laittaa varmuuden vuoksi iltarukoukseen?

Uusi alku

Flunssa hellitää pikkuhiljaa. Käytiin jo kuluneen viikon tiistaina kerran kalassa. Silloin kuultiin, että Rocall on katsastettu ja keskiviikkona laitettiinkin oma paatti taas parivetokuntoon. Otettiin leijat pois ja tehtiin vähän muutakin huoltoa siinä samassa.

Jussi oli vielä sairauslomalla tämän viikon. Toiveissa on, että hänkin pääsisi taas takaisin paatille jo alkavalla viikolla. Jussia on tuurannut salolainen Ville. Jussin tapaan Ville aikoo tosissaan kalastajan ammattiin, joten harjoittelu troolarilla on silloin paikoillaan.

Villen suu on messingillä. Pari päivää paatilla ja saalista on merestä löytynyt jo ihan mukavasti. Enemmän kuin mies on ehtinyt koko aikaisemman elämänsä aikana kalastamaan. No, verkkoa, pillkiä ja virveliä ei oikein voi verrata troolikalastukseen, ainakaan saaliin määrillä.

Rocall töihin

Eilen päästiin lopulta tekemään ensimmäinen koeveto uuden parivetokaverin kanssa. Otettiin rauhallisesti. Kaikki laitteet pelasivat suunnilleen, mikä paremmin mikä hitaammin. Saaliskin saatiin merestä ylös mikä tärkeintä. Tästä on hyvä jatkaa.

Tuon näköinen viiksivallu on Rocall, perinteinen Perämeren Mopo. Pituutta paatilla on viitisentoista ja leveyttä vajaa kuusi metriä.

Mikä mättää, miksi paatti makaa satamassa?

Edellinen päivitys päättyi optimistisiin mietteisiin. Uusi parivetokaveri saatiin Särkänsalmeen varusteltavaksi. Pikapuoliin päästään vetelemään paritroolia ja siihen saakka vedetään yksin pienempää pyydystä. Bärbelin kippari Kimmo tuuraisi Jussia. Huovarille oli tilattu polttoainetäydennys maanantai aamuksi. Tankkauksen jälkeen piti lähteä merelle. Toisin kävi.

Reposaaren keikka oli kipparille aika tuskainen. Päätä, harteita ja selkää kolotti oikein kunnolla. Vaivat menivät tietenkin perjantaisen kaatumisen piikkiin. Sunnuntai-ilta paljasti totuuden. Kuume alkoi kohota. Maanantaiaamulla sitä oli reilut 38 astetta, mutta rantaan tilattu tankkiauto piti mennä ottamaan vastaan. Merelle lähdöstä ei tietenkään tullut mitään. Pari päivää menikin sitten 39 asteen kuumeessa petin pohjalla. Eilen oli mentävä tohtorille, henki korisi ja järki oli jäässä. Tuttu lääkäri katsoi tutkimuksen jälkeen syvälle silmiin ja kehotti uskomaan, että merelle ei mennä ennen maanantaita, vaikka olo jo parin päivän päästä voi tuntua paremmalta. Antoi kyllä sellaiset tropit, että huolet ja vaivat unohtui kerralla.

kolme päivää kovassa kuumeessa tekee aika valjun näköseksi

Tässä sitä ollaan. Yritysten tärkein voimavara on ihmiset. Huovarin kaltaisissa pikkuriikkisissä kahden hengen yrityksissä jo toisen sairastuminen aiheuttaa hankaluuksia. Nyt, kun molemmat on poissa pelistä, koko homma seisoo. Asiakkaat kärsivät, kalaa ei tule. Meille se tarkoittaa sitä, että rahaa ei tule.

Terveyden kanssa ei kuitenkaan pidä leikitellä, vaikka saaliin menetykset ovat mielessä kaiken aikaa. On uskottava tohtorin puheita. Eihän flunssa loppujen lopuksi mitään vakavaa ole. Se menee ohi omia aikojaan. Pian tästä noustaan ja päästään taas liikkeelle. Menneitä ei surkutella ja tulevista ei kanneta murheita.

Onni meitä koettelee

Tapahtui viime viikolla

Hyvää kuluneessa viikossa oli mm se, että saimme viritettyä yksinvetotroolin ja  leijat kalastamaan lopulta ihan hyvin. Paras päiväsaalis olikin jo liki kolmekymmentä tonnia. Sääkin pysyi koko viikon kauniina, eikä talvesta ollut tietoakaan.

Mutta, mutta, kaiken hyvän ja kauniin takana vaanii alituisesti se huonon tuurin peikko: Torstain aamupäivällä vedettiin Jussin kanssa lyhyt veto. Saalista kertyi 15 tonnia. Valmisteltiin uutta vetoa. Saatiin siinä samalla paatille Pakinaisten saarelaisilta uunituoreita  savuhaileja, siis savustettuja silakoita. Vuosien varrella meille on kertynyt monia ystäviä näille rannoille missä ollaan kalasteltu. Se lämmittää sydäntä.

Vahinko ei tule kello kaulassa

Laskettiin savusilakat mielessä troolia mereen ja sitten se tapahtui:  Leijoja mereen ajettaessa vaijerivinssin jarru jumiutui vääntäen jarrun tukivarren sijoiltaan. Jussin käsi jäi vääntyvien rautojen väliin. Siitä syntyi pahaa jälkeä. Ensiavuksi verta vuotavat sormet pakettiin. Trooli piti vielä saada nostettua takaisin merestä ja sen jälkeen lähdettiin ajamaan Laupusiin.
Kalastusaluksien varustukseen kuuluu laiva-apteekki ja kippari on käynyt ns. rannikkokirurgin koulutuksen, eli kauppa-alusten sairaanhoidosta vastaavien koulutuksen. Laiva- apteekin kipulääkkeet helpottivat Jussin oloa jonkinverran. Soitettiin kaverikyyti rantaan joka vei nuoren kalastajan ensiapuun Raumalle. Sormet olivat ruhjoutuneet. Tikkejä niihin ommeltiin poliklinikalla melkoinen määrä. Pahoja murtumia ei onneksi ollut. Nyt ei paketoiduilla sormilla ainakaan pariin viikkoon troolisolmuja solmita.

Onni onnettomuudessa

Kipparin nuorimmainen, paatillakin mukana ollut jungmanni, vannoi perjantaina sotilasvalan Upinniemessä. Sinnehän tietysti kuului mennä. Päästiin aamulla varuskunnan parkkikentälle ja muutaman askeleen autosta otettuaan kippari liukastui, lensi suoraan selälleen ja pamautti päänsä niin, että vintti pimeni. Tuli puolustusvoimien ambulanssimiehistön toiminta todettua hyväksi ja asianmukaiseksi. Tolkku oli lopulta tallella ja säihkähtänyt ukon käppänä päästettiin seuraamaan hienoa tilaisuutta.

Lopussa kiitos seisoo

Upinniemeen tuli tieto Olavilta, että nyt on löydetty parivetokaveriksi sopiva paatti. Se pitäisi hakea hinaamalla Reposaaaresta. Katsottiin säitä ja todettiin, että alkava viikko näyttää tuuliselta. Launtain, eli eilisen, sää olisi hinaukselle suotuisa. Kimmo, Bärbelin ja nyt noudettavan paatin tuleva kippari, hyppäsi Huovarin mukaan ja perjantaina iltakymmeneltä lähdettiin Laupusista kohti Reposaarta. "Rockall" niminen pieni troolari hinaukseen yhdeksän maissa  lauantai-aamulla ja kurssi samantien kohti Merimaskun Särkänsalmea. Perille päästiin tänään aamuyöllä ja hinaus sujui onneksi hyvin, vaikka matkaan lähdettiin perjantaina 13. päivä. Kaikesta huonosta tuurista huolimatta ei nyt sentään aleta taikauskoisiksi. Alla videoklippi eiliseltä hinauskeikalta. Sivuutetaan siinää juuri Raumaa ja sää merellä on melkein tyyni.

Jatkossa blogissa seikkkailevatkin Huovari ja Rockall. Rockall on perinteinen "Perämeren mopo" mallinen paatti ja kerromme siitä myöhemmin varmasti lisää. Nimen perusteella siitä tulee varmasti hyvä kaveri Huovarille, ovathan molemmat pieniä kallioluotoja.

Rockall, pieni luoto Atlantin valtameressä