Tälläiseltä pikkutroolari näyttää

Näin silakanpyyntikauden alussa on paikallaan esitellä hieman tarkemmin tätä meidän pikkuista troolaria. Luulisin että, se onnistuu parhaiten kuvien kautta. Kertoohan kuva enemmän kuin tuhat sanaa. Kuvia hiirellä klikkaamalla niitä saa suurennettua.

Huovarin pyyntivarustusta
 

Paatti odottaa kalaan pääsyä Naantalin Merimaskun Särkänsalmen kalasatamassa. Pituutta sillä on 17,1 m, leveyttä 5,6 m, syväyttä n 2,9m ja keulamaston korkeus on  9,5m. Paatin keulaosassa olevaa suojakantta sanotaan keulapakaksi. Ahterimastossa näkyy kaksi lautasta. Ylempi on satelliittikompassin antenni ja alempi, pienempi, on tv-radio antenni. Muut antennit mastoissa ovat erilaisia radiopuhelin- ym antenneja.

Ahterissa on troolirumpu. Trooli lasketaan mereen rummulta ja kelataan sille takaisin kalastuksen päätyttyä. Ahterin laidoilla roikkuvia sinisä rautalevyjä kutsutaan leijoiksi tai troolioviksi. Kuvassa rummulla on turskatrooli. Siinä troolipallot on laitettu kiinteästi troolin yläpaulaan. Alapaulassa on massiivisia bobbins palloja ja suuria kumipyörylöitä joiden avulla trooli kulkee huonommillakin pohjilla eikä tartu kiviin aivan helposti.

Leijat maissa. Painoa yhdellä leijalla on liki 600 kiloa.

Silakkatroolin yläpaulaa kannattamaan kiinnitetään kuvan mukaisia pallonippuja.

Vaijerivinssi on styyrhytin edessä täkillä. Troolivaijereita on kaksi ja ne ovat 450 m pitkiä.

Troolivaijerit johdetaan pyydykseen ja mereen taavettien päissä roikkuvien isojen plokien kautta. Nyt kun ollaan lähdössä paritroolaamaan roikkuu toisen vaijerin päässä kettinkinippu.

Styyrpuurin laidalla on ns tiukkausrumpu. Sen avulla saalis johdetaan troolin perään ennen tyhjentämistä.

Silakkatrooli on tiukattu ja valmis tyhjennettäväksi

Tällä vinssillä tonnin painoiset kalapussit nostetaan paattiin

Nostoköysi kulkee puomin päässä olevan suuren plokin kautta. Köysi ja nostopussi menevät suojakaaren sisäpuolella. Näin varmistetaan ettei painava pussi kallista paattia aallokossa.

Turskatroolia tyhjennetään. (kuva M.Remes)

Turskat on nostettu täkille kalaholliin odottamaan perkausta. (kuva M.Remes)

Turskankalastuksen aikana pakan alla on perkauskone, tuo keltainen vekotin.

Perkauskoneelta turskat putoavat alumiiniseen väliholliin mistä ne noukitaan, lajitellaan ja jäitetään laatikoihin.

Kalalaatikot ovat värikkäitä. Tuolla takana on myös jääholli missä on noin 2 kuutiota jäätä aina kalaan lähdettäessä.

Kaitsu pakkaa saalista ruumassa. (kuva M.Remes)

Vasemmalle eli paapuuriin sojottavalla pikkupuomila nostetaan pieniä taakkoja, vaikkapa laatikoitu saalis ruumasta maihin.

Turskassalista lossataan. (kuva M. Remes)

Silakanpyynnin aikana turskanperkauskone on maissa ja senkin viemä tila on kalahollina. Tilaa joskus tarvitaankin.

Ruumakin on tyhjennetty kaikista laatikoista ja muista vekottimista. Keskellä ruumaa on yksi lastin liikkumista estävä pitkittäislaipio.

Silakat lossataan paatista pumpulla. Kuvassa imuletku menee ruumaan. Kuvaa otettaessa ei oltu vielä ehditty viemään perkauskonetta maihin.

Silakanpyyntivarustukseen kuuluu myös sondi. Sondi on kaikuluotainanturi, joka laitetaan troolin suuaukon yläpaulaan kiinni. Sen avulla nähdään miten trooli ui pohjaan nähden ja meneekö sinne kalaa. Kuvassa, stanttubrykällä eli styyrhytin katolla, on sondivissi. Pitkä vahva sondikaapeli eli sähköjohto kelautuu vinssiltä troolin mukana mereen ja takaisin kun troolivaijereita ja troolia vedetään takaisin paattiin.

Sondin kuvaa: Pohjaan, joka näkyy paksuna valkoisena kuvan alaosassa, on matkaa yläpaulasta 23,6 metriä. Valkoinen viiva pohjan yläpuolella on alapaulan kaikua. Trooli on auki 18 metrin korkeudelta. Punaiset "pilvet" alapaulan yläpuolella ovat silakoita.

Ensimmäisen luokan matkustusmukavuutta

Huovarin messiä ahterista keulaanpäin katsottuna.

Pentrystä löytyy kaikki tarvittava, tai ainakin kaikki mitä on saatu mahtumaan.

Miehistön mukavuuksiin kuuluu myös TV. Messi keulasta ahteriinpäin kuvattuna. Lattiatilaa reilu neliö. Parikin suurta miestä saa jo aikaan hyvin tiiviin tunnelman. Paatissa on öljylämmitys. Poltin ja pannu on samanlainen kuin omakotitaloissa. Silloin kun kone on käynnissä pannu sammutetaan ja lämmitetään koneen hukkalämmöllä. Säästämme energiaa.

Messin seinällä on meidän huoneentaulu. Siinä kerrotaan mm että, jokaisen kalastamamme kalatonnin myötä poistamme Itämerestä 4 kg fosforia ja 27,5 kg typpeä. Teemme siis kalan alkutuotannon lisäksi arvokasta ympäristötyötä.

Messin alapuolella ensimmäisellä kannella on skanssi. Siellä on punkat kolmelle. Styyrpuurin punkka on kipparin. (Kotona sanovat sitä kipparin omaksi koloksi.) Viimeksi tullut saa aina kuvassa vasemmalla ylhäällä olevan poikittaisen punkan. Siellä ei koskaan  tiedä onko pää alas- vai ylöspäin kun paatti rullaa tuulessa. Korvaukseksi se on paatin levein punkka, peräti 80 senttiä.

Tässä on kipparin työhuone. Elektroniikasta olenkin joskus keväällä kirjoittanut päivityksen. Sitä voi lukea tästä linkistä http://huovari.blogspot.fi/2013/05/huovarin-elektroniikkaa.html

 

Moni on ihmetellyt Huovarin keskimmäisessä ikkunassa (laivakielellä venttiilissä) olevaa pyöreätä vekotinta.  Se on pyörivä lasi. Talvella otetussa kuvassa kaikki muut venttiilit on jäätyneet umpeen, mutta pyörivään lasiin jää tai vesi ei tartu sen ollessa käynnissä. Siitä siis tähystetään huonossa kelissä.

 Raakaa voimaa

Konehuoneesta löytyy kovaa meteliä ja 14 litrainen V8 Scania. Ja paljon muuta mm 5000 litraa polttoainetta silloin kun tankit on täynnä. Tehoa koneessa on riittävästi, niinkuin Rolls Roycekin ilmoittaa autojensa tehon.

Tältä näyttää koneen etupää. Siellä on kaikenlaisia pumppuja sekä latureita. Konehuoneessa on lämmintä ja siellä kuivatetaan märät työ- ja sadevaatteet.

Ja tältä paatti näyttää kuivalla maalla.

Miehistöä ei näissä kuvissa näy, mutta se puute kyllä taas korjaantuu kunhan päästään kalaan. Maanataina taas mennään kokeilemaan.