tiistai 9. syyskuuta 2014

Merta on kunnioitettava ja se voi olla ankara

Väitetään, että merikalastus olisi yksi maailman vaarallisimmista ammateista. Väite ei varmaankaan ole aivan tuulesta temmattu. Voin vain kuvitella minkälaisissa olosuhteissa Pohjanmeren tai valtamerien kalastajat työskentelevät silloin, kun myrskyt iskevät kimppuun. Siitä on varmasti leikki kaukana. Osataan asiasta tehdä bisnestäkin. Amerikkalainen  tosi-tv sarja Vaarallisilla Vesillä (Deadliest Catch) taitaa jo jatkua ainakin kymmenettä tuotantokautta. Meri on aava eikä kalastusapajilta pääse aina myrskyn noustessa sataman suojaan.  Linkissä You Tube video Norjan rannikolta Extreme Weather.

Eilen ruotsalainen kalastusalus "CARMONA" ajoi kauniissa kelissä Ruotsin Länsi-rannikolla karille. Tässä tapauksessa taisivat sekä paatti että miehistö selvitä pahanlaisella säihkähdyksellä. Hyvä niin. Linkki Göteborgs Postenin artikkeliin

Ruotsin merivartioston kuva eilisestä haverista
Kyllä Itämerikin voi olla julma. Aamuyöllä syyskuun 28. päivänä kaksikymmentä vuotta sitten Utön eteläpuolella kova myrsky upotti hetkessä virolaisen "ESTONIAN" vieden mukanaan 852 matkustajaa. Tuon järkyttävän yön tapahtumia tutkitaan edelleen. Yhden rauhanajan suurimman merikatastrofin muistoa voi kunnioittaa vaikka kuuntelemalla Estoniasamlingenin sivuilta yön hätäsanomia. Radiotrafiken under olycksnatten

Troolari Carmonalle sattuneesta "onni onnettomuudessa" haverista syntyi ajatus kertoa minkälaisia havereita suomalaisille kalastusaluksille on viime vuosina tapahtunut. Näistä murheellisista ja traagisista onnettomuuksista pitää kirjaa onnettomuustutkintakeskus.

Onnettomuustutkintakeskuksen tehtävänä on tutkia kaikki suuronnettomuudet ja suuronnettomuuden vaaratilanteet riippumatta niiden laadusta sekä ilmailu-, raideliikenne- ja vesiliikenneonnettomuudet ja niiden vaaratilanteet. (Linkki keskuksen sivulle) 

Alla listaa ja linkit onnettomuustutkimuskeskuksen läpi käymistä suomalaisten kalastusalusten havereista. Tutkintaselostusten yhtenä tärkeänä tavoitteena on parantaa merenkulun turvallisuutta. Selostuksissa on ehdotuksia viranomaisille ja merenkulkijoille miten turvallisuutta voidaan lisätä.

1999
Kahden kalastajan ja troolari Lean katoaminen Selkämerellä
Troolari Arska, matalikkoon ajo Himangan edustalla

2000
Neljän kalastajan ja troolari Kingstonin katoaminen Selkämerellä

2001
Troolari Randö, palo ja uppoamien Rauman edustalla
Kalastusalus Sara, yhteentörmäys tuntemattoman aluksen kanssa Gotlannin kaakkoispuolella

2002
Kalastajan katoaminen kalastusalus Helsulta Selkämerellä

2003
Troolari Brian Kent, vaaratilanne jääkentässä Porin edustalla

2004
Troolari Brattvåg, uppoaminen Porin edustalla
Troolari Norsjö, kallistuminen Pohjois-Itämerellä
Troolari Sea Gull, uppoaminen Itämerellä

2008
Kalastusalus Masi, kalastajan hukkuminen Hanön lahdella

2011
FV Baltic, ajautuminen rantaan ja miehistön evakuointi Viron rannikolla
M/V Amazon ja F/V Florence, yhteentörmäys ja kalastusaluksen uppoaminen Suomenlahdella.

2013
Troolari Amazon, karilleajo Kustavissa.

Lisäksi saman ajan kuluessa on tutkittu useita tapauksia, missä suomalainen rahtilaiva on törmännyt kalastusalukseen Suomen aluevesien ulkopuolella. Näitä rahti- ja kalastusalusten välisiä törmäyksia sattuu maailman merillä aivan liian usein.

Toivottavasti kukaan blogini seuraajista ei pidä yllä olevien tapausten esille tuomista tosi-tv sarjojen tapaisena viihteenä. Enemmänkin tämän päivityksen tarkoituksena on muistuttaa meille itsellemme, troolari Huovarin pienelle miehistölle, että
Meri on suuri ja voimakas ja laivat siellä pieniä, olivatpa sitten puuta tai rautaa. Turvallisuusasioissa ei merelle lähdettäessä saa tinkiä.



4 kommenttia:

  1. Mielenkiintoisia juttuja ja kuvia. Olisiko Huovarin kaltaisista troolareista leikkauskuvia tai piirustuksia joista voisi tarkemmin katsella millaisessa "maailmassa" toimii kaverit jotka meille haileja kalastavat? Hienoja valokuvia detaleista on näkynyt blokissa, kokonaiskuvaa on vaan maakravun vaikea hahmottaa. Millaiset moottoritehot ja polttoaineenkulutukset, sähkötehot?
    Haileja ei vaan torilta vielä saa. Terv. Honk Konkin ukko.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei.
      Valitettavasti paatin piirustuksia ei ole saatavilla.

      Pääkone on turboahdettu 14 litrainen Scania V8. Tehoja on meidän tarpeeseen ollut riittävästi. Potkuri on kolmilapainen ja halkaisijaltaan 140cm. Alennusvaihde muistaakseni 5,6/1

      Polttoaineen kulutus: Silakan paritroolauksesssa 35-40 l/h riippuen vähän troolista. Turskantroolauksessa kuluu 45-55 l/h. Sellainen n8,5 solmun matkavauhti syntyy hieman alle 30l/h ja Saaristossa ajamme yleensä noin 7 solmun nopeudella jolloin kulutus on alle 20 l/h.

      Dieselmoottorin polttoaineen kulutus on suunnilleen 200g per kW tunti. Eli turskan troolauksessa tehoa otetaan koneesta ulos 275kW ja Saariston siirtymäajossa 100kW.

      Apukonetta meillä ei ole, vaan pääsähköjärjestelmä on 24V tasavirta. 12V/180Ah akkuja on yhteensä kuusi. Siis kolmet 24V akut, yhdet ns valoakut, yhdet käynnistysakut ja yhdet hätäakut. Lisäksi vielä DSC laitteille yhdet hyyytelöakut joilla radiot yms pelaa vaaditun ajan ilman pääsähköä. 230V vaihtovirtaa tuotamme kolmella invertterillä joista kaksi tuottaa puhdasta sinisalltoa. Invertteiden tehot ovat 2000W, 1800W ja 3000W jatkuvaa tehoa. Apukone on kyllä ollut harkinnassa, mutta eipä vielä sellaista ole näkynyt.



      Poista
  2. Eli teillä on pääkoneen kampiakseliin remmeillä kytkettynä tavallinen 24 V laturi, joka tuottaa x ampeeeria 24 V akustoon. Ovatko tutka ja navigointi PC:t ym. 24 V syötöllä vai invertterin kautta 230 V?

    t. Latosaaren Affena

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. itse asiassa meillä on kome laturia. yksi jokaiselle akkuryhmälle. tutkat yms navigointilaitteet pelaa 24V tasavirralla. PC:t tarvitsevat vaihtovirtaa,, samoin öljypoltin, pakastin, tv ja osa valaistuksesta.

      Poista