Olemme tehneet aikamoisen urakan Huovarin kunnostamisessa nykyiseen muotoonsa. Töitähän riittää, kun niitä oikein hakemalla hakee. Kolmen vuoden aikana saatiin aluksen runko päällystetyksi lasikuidulla. Ennen meitä sen kansi, reelingit ja rungon yläosaa oli jo kuidutettu.
Syntyi ajatus tehdä kuvakeromus koko projektista, kun ei oikein kalojakaan olla löydetty. Se on nyt nähtävissä tämänkertaisessa postauksessa. Lukijoita varoitetaan, sillä nyt seuraa puuduttava kuvakertomus satojen tuntien työstä.
Tältä paatti näytti ennen
Huovarin runko on rakennettu 2,5 tuuman tammilankusta vuonna 1979. Ikää paatilla alkaa jo olemaan. Hankintahetkellä rungon vesilinja oli päällystetty rosteripellillä. Pelti suojasi runkoa pieniltä kolhuilta ja jääriitteeltä. Puurungon huoltoon kuuluu vuosittainen riveäminen. Riveäminen tarkoittaa sitä, että lankkujen saumojen "raot" täytetään hamppuriveellä ja pietään.
|
Tällainen tuli hankituksi. Paatti ostohetkellä Herrvikin telakassa Gotlannissa. Keskilaivaan saakka vesilinja on päällystetty rosteripellillä ja siitä peräänpäin on kuparipeltiä aivan ahteria lukuunottamatta. |
|
Huovari on saatu kalastusalusrekisteriin ja odottaa töihin pääsyä Merimaskussa |
|
Jari kiilaa hamppurivettä pohjan saumaan. Tätä työtä riitti joka telakoimiselle. |
|
Piki pitää riveen paikoillaan saumassa. Lopuksi pohja maalataan antifouling maalilla. |
Puupaatit tuppaa aina vähän vuotamaan säännöllisestä riveämisestä huolimatta. Lankutkin pehmenenvät ja niitä joudutaan uusimaan kaiken aikaa. Suomessa ja Ruotsissa on ollut tapana päällystää puutroolarit lasikuidulla. Näin aluksen kunnospaito muuttuu vaivattomammaksi ja vanhalle alukselle saadaan paljon lisää käyttöikää.
Vuosi 2013
Talven kuluessa ajatus paatin kuiduttamisesta kypsyi lopulta teoiksi. Ajettiin Simrishamniin ja aloitettiin työt.
|
Mats-Olle poistaa pellitystä |
|
Kirvesmie Per löysi styyrpuurin laidalta pehmenneitä lankkuja. Kaikki vähänkin huonot poistetaan, oli tuomio. |
|
Raakalankkua tammesta. |
|
Laidan aukot umpeutuvat pikkuhiljaa. Muotoonsa veistetyt lankut kiinnitetään kaariin pultein ja nauloin. |
|
Galvanoitu laivanaula. Niitä saa lyödä oikein olantakaa tammilankkuun. |
|
Laita on paikattu ja kuin uusi |
|
Kaikki riveet poistettiin rungosta ja korvattiin kiiloilla. Riveen tehtävänä on tiivistämisen lisäksi jäykistää runko muotoonsa. Nyt se tehtiin kiilaamalla. Kiilat olivat 3-4 cm levysiä ja hieman eri paksuisia aina paikan mukaan. Kiilaamista riitti päiväkausiksi. |
|
Laita on hiottu ja odottaa primeria. |
|
Primerina käytettiin ohennettua muovihartsia jolloin se tunkeutui syvälle puun huokosiin ja tuleva lasikuitulaminaatti kiinnittyy siihen lujasti. |
|
Lasikuitumatto revitään sopiviksi paloiksi. Revitty reuna ei jätä saumoja näkyviin valmiiseen laminaattiin.. |
|
Anatoli rullaa hartsia telalla. |
|
Hartsin imeytyksen jälkeen laminaatti ilmataan ilmaustelalla. Ellei näin tehtäisi huokoset täyttyisivät ajan mittaan vedellä ja koko laminaatti alkaisi purkautumaan. |
|
Kolmen laminaattikerroksen jälkeen kuidutus naulataan vielä rungossa pysymisen varmistamiseksi. |
|
Ensimmäisen kuidutuksen päätteeksi vesilinjaan jätetty pellitys saumataan vielä kuidutuksen päälle. |
|
Pohja rivetään viimeistä kertaa. |
|
Kuidutuksen ensimmäine vaihe on valmis. |
|
Telakoinnin yhteydessä mitattiin myös perälaakerin väljyys, joka oli hieman säädettyä suurempi. |
|
Akseli on vedetty ulos ja lähetetään valmistajalle pinnoitettavaksi |
|
Peräsinlaakeria porataan muotoon. |
Vuosi 2014
Talvi kalastettiin ja kesäksi palattiin taas Simrishamniin. Nyt poistettiin loput pellit ja vesilinjan alapuolinen osa sai päälleen lasikuituvaipan. Runkoa piti kuivattaa kuukauden verran telakassa ennen töiden alkua.
|
Riivettä poisteaan ja saumoja kiilataan samaan aikaan. |
|
Riveenpoistotyökalu. Se isketään moskalla saumaan ja rivettä väännetään irti. |
|
Kiilaamista kiilaamista, siinä sai taas nakutella oikein tosissaan. |
|
Pohja oli hyvässä kunnossa. Kolme pientä lankunpätkää vaihdettiin. |
|
Mats-Olle mittaa. |
|
Viimeistä reikää viedään. |
|
Pohja on kiilattu, paikattu ja saanut kerroksen primeria. |
|
Ensimmäisiä laminaattikerroksia laitetaan paikoilleen. Työssä kippari ja Per. |
|
Laminaattia naulataan kiinni runkoon. |
|
Kölin ympärille tuli 25 kerrosta, runkoon yhdeksän ja vesilinjaan noin metrin leveydeltä 12 kerrosta. Yksi kerros on noin millin vahvuinen. |
|
Per ja Jussi kiinnittävät viimeisiä mattoja paikoilleen. |
|
Pintaa viimeistellään hiomalla. Per on pukeutunut oikeaoppisesti pölyävään työhön. |
|
Sonarin putkirunko on kuidutettu reunoistaan laminaatin sisään. Sauman suojaksi kiinnitettiin vielä rosterisuikaleet. |
|
Luotainantureiden boksia mitataan paikoilleen. |
|
Jussi päällystää laminaattia topcoatilla. Pintaan vedettiin yksi kerros gelcoatia ja toinen topcoatia. |
|
Keulatievi on lopullisessa muodossaan |
|
Per rakentaa muotoon leikattua keularautaa. |
|
Maalarimestari Tony sekoituspuuhissa |
|
|
Jussi valmistelee vesilinjaa. |
|
Keularautaa kiinnitetään paikoilleen |
|
Pohja on saanut topcoatin jälkeen kolme kerrosta Internationalin maaleja. Intergard 263 light, Intershield 300 silver ja Intersield 300 bronze |
|
Snobilinja on maalattu, pohjaan on vedetty kaksi kerrosta mustaa Interspeed 5617 antifouling maalia. Valmista tuli. |
Vuosi 2015
Jostain syystä, liekö laiskuus vai väsymys, mutta pieni pätkä keulatieviä jäi edellisenä kesänä kuiduttamatta. Tietenkin siitä tihkui silloin tällöin vettä keularuumaan. Pitihän sekin laittaa kuntoon. Tämän jälkeen voi hyvällä omallatunnolla sanoa, että tämä paatti ei vuoda.
|
Jussi avaa ja hioo tieviä. |
|
Ummessa, nyt on lasikuitutyöt tehty |
|
Janne hitsaa uutta keularaudanpätkää paikoilleen. |
|
Tämän näköinen siitä tuli. Huovari Airistolla heinäkuussa 2015 Rauno Kalevin kuvaamana, juuri ennen viimeistä telakointia. Viimeinen telakointi ei vaikuttanut ulkonäköön mitenkään. |
Töitä siis riitti, pientä laittoa, niinkuin meillä on ollut tapana sanoa. Mitähän seuraavaksi? Ainahan sitä pientä laittoa riittää.
Hieno tiivistelmä ja upea alus!
VastaaPoistaKiitos kohteliaisuudesta. Koko ajan yritetään vähän parannella. Sitä pientä laittoa kyllä riittää vaikka joka päivälle. Tuppaa vaan olemaan aika tyyristä välillä.
PoistaOnko vuosittainen telakointi enää kokonaan kuidutetulle paatille tarpeellinen, jollei mitään ihmeellistä kauden aikana tapahdu ? Vai vaatiiko noi kaikujen anturit jne. vuosittain huoltoa, entä runkokatsastus ?
VastaaPoistaRunkokatsastus tehdään neljän vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2017. Antifouling maali ja sinkkianodit on kriittiset, mutta viime kesänä nekin näyttivät säilyneen aika hyvin. Eipä ollut jäitäkään. Tulevana kesänä pitää arvioida mitä telakoinnin kanssa tehdään ellei mikään muu huoltotyö sitä vaadi.
VastaaPoistaMahtoiko teillä sähköjärjestelmän maadoitukset muuttua generaattorin tulon myötä? Saattaa vaikuttaa sinkkianodien kulumiseen.
PoistaOnko teillä Merimaskussa maasähkö kiinni?
T: Rauno (alias Latosaaren Affena)
Meillä on maasahkö aina kiinni maissa ollessa ja maadoitusten ei ainakaan pitänyt muuttua generaattorin myötä.
PoistaKylkilankkujen ja kaarienvälissä vesirajan kohdalla oli ennen suolataskut. Mahtaakohan olla enään? Laivanaulojen päälle laitettiin kuuma sinkkipasta"nappi" eikä puutappia mutta niin se on aika muuttunut.
VastaaPoistaMeidän tapauksessa lankutuksen päälle tuli vesitiivis lasikuitu. Naulat ja pultit olivat kuumasinkittyjä. Kyllä siellä puutapit oli kaikissa lankuissa. Pari vanhaa pulttia meni uusiksi, mutta muuten olivat kyllä kunnossa. Se on totta, että vesilinja joutuu kaikista lujimmalle.
VastaaPoista