Huovarin aika ennnen blogia

Troolari Huovari ilmestyi someen toukokuun yhdestoista vuonna 2013. Tuon päivän jälkeisiä tapahtumia onkin blogissamme dokumentoitu melko tarkkaan.

Tämänkertainen postaus valottaa hieman kuvien avulla aikaa ennen blogikirjoituksia.

Ensimmäinen tapaaminen paatin kanssa Gotlannin Sliten satamassa alkusyksystä 2009. Paatin nimi oli silloin "BOKÖLAND" VY 76

Kauppasopimus allekirjoitettiin syyskuussa ja paatti on nostettu lokakuussa tarkastusta ja katsastusta varten telakkaan Gotlannin Herrvikissä. Kippari siinä ihmettelee mitä oikein tuli hankituksi.

Herrvikistä paatti ajettiin Merimaskun Särkänsalmeen varusteltavaksi. Tarkoitus oli lähteä turskanpyyntiin heti ensimmäisenä talvena. Viranomaisten ristiriitaisten ohjeiden takia paattia ei kuitenkaan saatu kalastusalusrekisteriin ennen seuraavaa kevättä. Se oli raskas talvi.

Tältä paatin styyrhytti näytti hankintahetkellä. Kunnostustyöt aloitettiin välittömästi.

Styyrhytti kunnostuksen jälkeen. Kipparin veli Sami teki kaikki sähkötyöt ja mm suurin osa johdotuksista uusittiin.

Kippari opetteli laivapuusepän taitoja ja lopputulos näytti tällaiselta.

Kesän 2010 koittaessa paatti saatiin viimein rekisteröidyksi. Kalastussesonki oli kuitenkin jo ohi.

Kesällä paatin kunnostusta jatkettiin ja se sai runkoonsa nykyisen värityksen.

Vuoden 2010 alkusyksystä suunnattiin Simrishamniin turskanpyyntiin. Kaitsu oli silloin täkkärinä ja kuva on hänen ottamansa.

Paatin täkki oli laitettu tällaiseen muotoon. Alkuun turskat perattiin käsin.

Kaitsu, puukko ja turskat saavat kyytiä.

Tässä parannetaan pyydystä. Turskankalastus piti opetella ihan alusta asti.

Simrishamnin Sonne toimi meidän mentorina ja opasti meitä turskanpyynnin saloihin. (kuva M.Remes)

Saaliit paranivat pikkuhiljaa Sonnen kipparoidessa paattia.

Loppusuksystä päätettiin asentaa turskanperkauskone paattiin. Työ tehtiin Bornholmin Tejnissä. Tässä oikea laivapuuseppä töissä. Ruuman luukku sijoitettin uuteen paikkaan.

Asennustyöt ovat loppuvaiheessa. Tonyn kanssa mietitään viime hetken fiilauksia.

Tältä täkki näyttää turskarikauksella vieläkin. Saatiin siitä kerralla hyvin toimiva.

Joskus on saatu kalaakin. Toivottavasti turskan hinnat nousevat tulevaisuudessa. Ne ovat olleet viime aikoina kovin alhaalla ja pyynnin kannatavuus on ollut sen vuoksi kyseenalaista.

Kerran, vuoden 2012 kevättalvella, saatiin Sonnen kanssa oikea Pietarin kalansaalis. Perkauskone pystyy käsittelemään noin 80 sentin mittaisia kaloja. Koneella saatiin perattua reilut pari tonnia, mutta suuria jäi vielä käsinperattavaksi yli kolme tonnia. Maihin kun tultiin niin laiturilla riitti väkeä suurikokoista saalista ihmettelemään.

Bärbel tuli Suomeen keväällä 2011 ja aloitimme silakan paritroolauksen toukokuussa 2011

Särkänsalmen kalasatatama Tapaninmyrskynä 2011

Silakanpyyntiaikeissa Airistolla tammikuussa 2012

Välillä on käyty Simrishamnissa turskanpyynnissä. (kuva M.Malin)

Telakkakäynnit kuuluvat paatin kunnossapitoon. Jari riveää paatin pohjaa Herrvikissä. Nythän tämä työ on jäänyt historiaan. Paatin runko on päällystetty lasikuidulla kokonaan.

Talvitelakointi Bornholmin Tejnissä

Tässä oiotaan jäiden runtelemaa potkuria Tejnissä tammikuussa 2013.

Kerran huhtikuussa Bornholmin vesillä muuttolintuparvi valtasi paatin sumussa. Sumu oli niin sakeaa, että linnut eivät lähteneet paatista pois edes illalla maissa käytäessä. Vasta seuraavana päivänä sään kirkastuessa ne hävisivät.

Niin ovat vuodet vierineen Troolari Huovarin lyhyen historian aikana. Kippari kiittää kaikkia mukana olleita.

Vielä varhaisemmasta historiasta pari mainintaa tähän loppuun. Paatti rakennettiin kalastaja Erik Edvarsssonille Ruotsin Karlshamnissa Väggavarvetin telakassa vuonna 1979 ja sai silloin nimekseen "SCANÖ" SG11. Myöhemmin se on ollut nimeltään mm. "MIVA" SG 74, "TELLUS AV BUA" VG 102, uudelleen "SCANÖ" VK 190 ja viimeksi entisessä kotimaassaan "BOKÖLAND"VY 76

Nyt toivotaan tämän talvenselän pikaista taittumista. Töihin pitäisi joutua. Kalaa ei saada kotona makaamalla eikä blogia päivittelemällä.