lauantai 6. helmikuuta 2016

Talvinuottausta Pakinaisten vesillä

Tämä talvi, eikä edellinen eivät kumpikaan ole suosineet perinteistä silakan talvinuottausta. Pyyntimuoto on ollut merkittävä taloudellinen tekijä näissä saaristokunnissa.  Heikoilta jäiltä nuottaus ei kuitenkaan onnistu.

Rymättylässä Röölän rannassa järjestetään kuitenkin Nuottasilakkamarkkinat maaliskuun viidentenä. Jäiden kantaessa kuuluu markkinoiden perinteisiin talvinuottausnäytöskin.

linkki nuottasilakkamarkkinoiden facebooksivulle

Kokeilimme tänään omanlaista talvinuottausta ja vedettiin troolia jään alla ja saatiin kuin saatiinkin silakoita paattiin. Jatketaan näin paikallisia perinteitä ja sovelletaan niitä tämän talven olosuhteisiin.

Pakinaisten itäpuolella luotaimen kuva näytti houkuttelevalta.
Jätettiin troolisondi laittamatta ja vedettiin pyydystä pitkin tuttua luomaa jään alla. Sondikaapeli saattaa katketa jäiden voimasta.
Vaijerit painuvat ohuen jään läpi helposti. Taustalla Nurmon saari.

Troolinvedon lomassa voi bongata vaikka lintuja. Merikotka jäällä paatin vieressä.
Muutama vuosi on nyt vietetty näillä vesillä aika tiiviisti. Ulkopaikkakuntalaisinakin olemme jo saaneet tuttuja saarilta. Se lämmittää sydäntä. Paikalliset ovat ilmeisesti tottuneet meihin. Monen mielestä pienet sympaattiset troolarit saattavat olla ihan hauska näky saareten välissä puikkelehtimassa.

Helge ja Jussi tekevät vaihtokauppaa Pakinaisten yhteysaluslaiturilla.
Helgen pussissa oli näitä: Savuhailit ovat aivan mielettömän hyviä silloin, kun niitä saa oikein ajalla ja maltilla savustettuna. Näihin haileihin (kirjoittaja on Virolahdelta kotoisin ja siellä savusilakka on savuhaili) liitty vielä tarina. Pakinaisissa asuva Jari oli laskenut silakkaverkon pari päivää sitten ja saanut komeita silakoita. Niitä Helge on savustanut. Me taas kuulimme hyvästä verkkosaaliista ja tulimme jäistä huolimatta Pakinaisten vesille kalaan. Kunnia eilisestä täkkilastista kuuluukin oikeastaan Jarille ja Helgelle. Kiitos maukkaasta iltapalasta ja suurkiitos hyvästä kalavinkistä.
Viime yö meni aamu viiteen ennenkuin saatiin saalis siirretyksi kokonaan maihin. Tekniikka pettää välillä ja sille ei mahda mitään. Tänään taas meillä oli huonoa tuuria ja toinen vetokerta piti keskeyttää. Ei sen vakavampaa, nyt on laitteet taas kunnossa ja huomenna taas jatketaan.

Korvenmaan ja Pyytin välisestä salmessa seilasi vielä jäälauttoja.


5 kommenttia:

  1. Hienoa kun homma tuottaa saalista ja tulosta. Hyvää jatkoa!

    Noista murreasioista ja termeistä.

    Joku kirjoitti silakan hajusta ja hajuista Gabriellalla. Ei silakka haise, se tuoksuu. Joskus harvoin haisee Gabriellallakin, useimmin vessan edessä. Ne ruotsalaisten herkkusilakat on meille tolkuttomille asia erikseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unohtui hajujuttu, ne miehet Gabriellalla ja silakkapaatissa saattavat haista, silakat ja muut tuoksuvat.

      Poista
    2. Yks mun tuttu tyttö lopetti seurustelun...kun sen kaveri kerto olevansa turusta!...kun se oli se turun Murre! se koira. Sen verran olen itse kokenut maailmaa, että pahaa hiivasientä ei erota kahden tunnin silakasta. Siksi ihmettelenkin sitä kansilastia! eikö siinä kylmäketju katkea?

      Poista
    3. Kylmäketjun katkeamisen ihmettelyyn voisit vilkaista lämpömittaria.

      Niin ja taas kerran kiitokset Oskulle, Kimmolle, Aivolle, Sepolle ja Jussille. Vatsa täynnä paistettuja silakoita ja hyvä olla. Eilen tein hiilisilakoita takassa ja ainoa miinus oli et miksi ihmeessä tein niin vähän....

      No taas joku päivä lokkina paikalla, kun Rockall rantautuu Rymättylään ja sit laitetaan useampi halsterilinen silakoita takkaan.

      Kiitos Miehet!

      Poista
  2. Sitä minä en vain saa järjeeni että tietääkö nämä urheilukalastajat asioista yhtään mitään kun vastustavat kiivaasti suomenlahden rannikolla särkikalan rysäkalastusta uskoen että ne vievät kalat merestä. Ne juuri antaa pienen ripaukssen toivoa että arvokaloille jäisi elinmahdollisuuksia särkikalakannoilta. Rysiä vain pitäisi olla satoja enemmän että saataisiin tuloksiakin.

    VastaaPoista