tiistai 1. maaliskuuta 2016

Talvi ei antanutkaan periksi

Eletään helmi- maaliskuun vaihdetta. Tämähän on sydäntalvea, vaikka viime vuonna näihin aikoihin rymättyläläiset perunanviljelijät laittoivat jo siemenperunaa maahan. Lämpimän joulukuun jälkeen saatiin tammikuuksi paukkupakkaset. Saaristomeri sai jääpeitteen yllättävän nopeasti ja kalastaminen jouduttiin keskeyttämään loppukuusta.

Linkki tammikuun 23. päivän postaukseen: Stoppi tuli

Kipparin kotiväki ehdotteli jopa lomamatkan suunnittelua, mutta sai tyytyä vastaukseen: Odotellaan nyt ainakin viikko, ennen kuin mitään suunnitelmia tehdään. Ja niinhän siinä kävi, että viikon päästä tammikuun viimeisenä päivänä paatti oli taas liikenteessä.

Koko helmikuu on kalastettu. Jussi ja Jokke ovat olleet loppukuun merellä viikonloppua lukuunottamatta. Eilen  paatilta raportoitiin jäätilanteesta. Pikkupakkaset on saaneet kylmän veden jäätymään ja lähes kaikki apajat ovat saaneet ohuen jääpeitteen. Sanojensa vakuudeksi nuori kippari lähetti muutaman valokuvan.

Huovari Laupusissa. Meri on jäätynyt uudestaan.
Eihän tuollainen jää vielä kulkua haittaa, mutta kansi on päällä kaikkialla.
Apajilla näyttää tältä. Muutama pakkasyö ja kalastus on taas pakko lopettaa.
Tämänpäiväisen jääkartankin mukaan Saaristomeri on saanut uuden jääpeitteen.
Muutamat lähiyöt ja päivät ratkaisevat miten meidän käy. Jääpeite ja routa vahvistuvat yleensä maaliskuun loppupuolelle saakka. Sen jälkeen aurinko ja kevät ottavat talvesta voiton. Me tietysti toivotaan pikaista lauhtumista, eikä se pahaksi parjattu kova tuulikaan olisi pahitteeksi tässä tilanteessa.

Tässä ammatissa eletään luonnon ehdoilla. Luonnon kanssa ei tehdä yhteiskuntasopimuksia eikä se neuvottele muistakaan työehdoista. Kalaa ei merestä oteta. Sitä pyydetään nöyrin mielin.


Lähettänyt klo

4 kommenttia:

  1. Anonyymi2. maaliskuuta 2016 klo 18.03

    Eikös siinä juuri ole kalastuksen suola että silloin kun olosuhteet on otolliset, painetaan pitkää päivää ja muina aikoina otetaan rennommin ja huolletaan kalustoa? Paljon mielenkiintoisempaa kuin 8-16 rytmi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seppo Partanen2. maaliskuuta 2016 klo 21.26

      Näinhän se menee. Talouden taantuma ja Venäjän vientikiellot vain ovat tuoneet mukanaan taloudellisia paineita. Silakoista saatava hinta puolittui kauppasodan takia. Tulot puolittui ja kulutkin on puolitettava. Siitä on rentous kaukana jos kalastamaan ei pääse. Kevättä kohden mentäessä horisontissa näkyy vielä suuri muumipeikon mörkö. Kilohailikiintiön loppuminen uhkaa ja sen myötä troolikalastus voidaan joutua kieltämään kokonaan. Ei riitä, että tullaan toimeen säiden kanssa. Pitäisi tulla toimeen myös ailahtelevan kalastuspolitiikan kanssa.

      Poista
  2. Honk Konkin ukko3. maaliskuuta 2016 klo 18.21

    Kommentti "luonnon ehdoilla elämisestä" ja kalastuksesta. Kyllä Huovarinkin porukka luonnon ehdot ottaa tosissaan,
    toimenpiteet luonnonvoimia vastaan vaan ovat hintavia ja työläitä. Monta lajia elektroniikkaa tarvitaan. Alus ja sen laitteet pitää olla aika monimutkaiset ja hintavat jotta hommat sujuu muutenkin kuin kesäisellä Airistolla tai Rymättylän talvinuotalla. Kuitenkin kaikki luonnosta johtuvat ongelmat on ratkaistu miesten erittäin kovalla työllä ja kalliilla tekniikalla. Kiinteät kulut troolareilla on varmaan sitä luokkaa että talous ei suo mahdollisuutta "ottaa rennommin", jos kalaa on, on sitä pyydettävä. Nuo harmittavat poliittiset rajoitukset ja markkinoinnin vaikeudet vaan ovat siitä vaikeampia että niitä ei oikein kovallakaan työllä pysty selvittämään. Tsemppiä.

    VastaaPoista
  3. Unknown4. maaliskuuta 2016 klo 8.22

    Auttaahan se elektroniikka monessa kohtaa, mutta edelleen jää monta asiaa, joissa luonto vie voiton. Jäät, kova pakkanen, myrsky, helle, jne. Ja niinhän sen pitääkin olla.

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)