maanantai 16. tammikuuta 2017

Talvea ja Hylkeitä

Talvea

Tammikuusta on jo puolet kulunut. Päivän valoisa aika on pidentynyt jo lähes tunnin siitä joulua edeltävästä vuoden pimeimmästä hetkestä. Tuulinen ja lämmin sää ovat pitäneet jäätkin poissa Saaristomeren selkävesiltä. Vesi on kyllä nyt niin kylmää, että ilman tyyntyessä sen pintaa muodostuu välittömästi riitettä ja jäätyminen alkaa.

Lauantaiaamuna Perkalafjärdenillä näytti tältä. Koko selkä oli ohuen jään peittämä.
Onneksi meidän kannalta, sää näyttää edelleen pysyvän aika lauhana. Kalastusta voidaan jatkaa täällä Saariston suojaisilla vesillä. Tietysti moni muu kaipaisi kunnollisia jäitä, pääsisi pilkille jne. Siinä toiveet menevät ristiin, mutta niinhän se usein tuppaa olemaan toiveiden kanssa.

Hylkeitä

Lauantaina vedon aikana meidän taakse troolin perän tienoille, siis liki puolen kilometrin päähän, ilmestyi poikkeuksellisen sankka lokkiparvi. Troolia tyhjennettäessä saalis muodosti pettymyksen. Silakoita oli paljon odotettua vähemmän ja syykin siihen ja lokkiparveen löytyi. Aivan troolin peräpussissa paksun suojaverkon alla tiheässä liinassa oli kaksi repeytymää. Kalastus oli aloitettu pimeässä ja edellinen troolin veto oli lopetettu pimeässä, eikä reikiä oltu huomattu. Näytti siltä, että hylje olisi käynyt repimässä troolin perää ja halunnut osan saaliisat itselleen. Muuta järkevää selitystä repeytymiin ei keksitty.

Saaristomerellä halleja on niin paljon, että näemme niitä useita päivittäin. Ne tulevat uteliana ja helpon saaliin toivossa aivan viereemme. Onneksi halleja ei ole trooliin eksynyt. Se on kamala peto ja miten sen saisi paatista pois? Hylkeen purema on vaarallinen ja se voi aiheuttaa todella pahoja tulehduksia.

Linkissä kuvataan entisten hykeenpyytäjien vammoja

Luonnonvarakeskuksen (Luke) laskelmien mukaan Suomen alueella eläisi noin 11 000 hallia ja reillut 7000 norppaa. Monet kalastajat pitävät Luken virallista lukua aivan liian alhaisena. Hylkeet ovatkin pakottaneet monen verkoilla ja rysillä toimeentulonsa hankkineen rannikkokalastajan lopettamaan toimintansa. Poliittisesti on päätetty, että runsas hyljekanta on perineistä elinkeinoa arvokkaampi. Hylkeitä on siis Suomessa virallisesti lähes kaksikymmentätuhatta ja ammattikalastajia muutama sata. Kumpi on harvinaisempi?

Luken graafissa kuvataan hallikantojen kehitystä. Miksiköhän ne eivät lisäänny Suomen vesillä muiden maiden tahtiin, vaikka täällä hylkeille on erityisen otolliset elinolosuhteet? Sitä sietää ihmetellä.

Linkki Luken hyljesivuille


Eilen pyydystä koettiin valoisaan aikaan. Muutama halli pyöri tapansa mukaan noston aikana paattien ympärillä. Koetin niitä kännykällä filmata ja tarkkaavainen katsoja voikin alla olevasta videosta tehdä pari hyljehavaintoa.


Ja tähän loppuun vielä YouTubesta napattu toinen hyljefilmi




4 kommenttia:

  1. Oletteko missään Airiston lähellä nähnyt hylkeitä köllöttelemässä kivillä? Minulla on jostain muistikuva että Ominaistenaukolla (Väärämaanruskia tai Äggskärit?) niitä voisi nähdä. 500 mm putkella tai vielä 2x perään voisi saada niistä kuviakin.
    T: Latosaaren Affena

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heti Lilla Äggskärin itäpuolella on pieni luoto, jonka päältä on ohi mentäessä laskettu kolmisenkymmentä hallia.

      Poista
    2. Niin ja siinä länsipuolella Innamoonpäin mentäessä on merimetsojen valtaama Stora Äggskär. Samalla reissulla voi tutustua luonnon monimuotoisuuteen oikein toden teolla.

      Poista
  2. Kiitoksia hallivinkistä. Mitä merimetsoihin tulee, olen kauempaa nähnyt Stora Äggskärin. Korvenmaan länsipuolella on myös yksi vastaava pikku saari ja tuoreimpana Etelä-Airiston Kirveskari, joka on vielä osaksi vihreä. Karmeaa jälkeä.
    T: Latosaaren Affena

    VastaaPoista