tiistai 3. marraskuuta 2015

Näitä riittää

Ollaan marraskuussa. Talven sesonki korkattiin eilen. Tulokset olivat laihoja, kovin laihoja. Silakoita saatiin nelisen tonnia, siinä kaikki. Laatukin oli surkeaa, eli olivat pieniä ja norssiakin riitti joukkoon tyypillistä hajuaan tuottamaan. Tänään jatketaan ja uskotaan tietenkin parempaan.

Sää on mitä komein. Ironista kyllä, mutta nyt kaivattaisiin ainakin yhtä kunnon myräkkää ja sen myötä yleistä kylmenemistä. Sitten, kun jossain vaiheessa toive toteutuu, valitetaan tietysti liian kovia tuulia ja kylmää. Kalaa saisi tulla, kyllä silloin tuulet ja tuiskut kestää paremmin.

Mottomme: Pitää tulla ilmojen ja itsensä kanssa juttuun. Silloin on aika helppoa elää.

Näitä siis riittää: Auringonnousuja ja -laskuja. Tässä ollaan Airistolla. Lännessä Kramppi ja Orhisaari.
Troolia kiskotaan Lilla-Äggskärin pohjoispuolella. "FINNCLIPPER" on matkalla Kapellskäriin



maanantai 2. marraskuuta 2015

Troolaamassa

Pitkästä aikaa olemme päässeet työn touhuun. Ainakin trooli on meressä ja kova yritys menossa Äggskärien pohjoispuolella. Matkaanlähtö vähän viivästyi aamulla. Syynä tähän oli se vietävän sähköinen kalastuspäiväkirja. Se ei suostunut toimimaan ennekuin kilautettiin kaverille, joka osasi hommansa.

Lopulta päästiin apajille ja nyt on siis kalastus käynnissä. Todisteeksi laitamme kaksi valokuvaa uuden lookin saaneesta Rokkiallista.



perjantai 30. lokakuuta 2015

Paikallislehti Rannikkoseutu käväisi paatilla

Päivänä muutamana, olin paatilla laittelemassa paikkoja. Sakari Rauma Electronicsista hoitelee meidän radiolaitteita ja elektroniikkaa. Viimeksi, kun käytiin apajia luotaamassa, teki yksi tutka tenän. Sakari laitteli sitä ja minä puuhailin omiani toimittajan tullessa paatille. Laiva-apteekkiasia kiinnosti toimittajaa kovasti ja niin tehtiin paikallislehteen juttu. Ja tehtiinpä siinä samassa lehden Youtube-sivulle pieni paatin esittelyvideokin.

Linkki Rannikkoseudun sivulle

Aiotaan taas viikonlopun jälkeen lähetä katsomaan löytyykö niitä silakoita, vai vieläkö joudutaan lorvimaan ja kärvistelemään kotinurkissa.

Elektroniikkaguru Sakarin kotisivut löytyvät tästä linkistä

Tapana on ollut laittaa näihin postauksiin kuviakin. Käväistiin syyskuun lopulla Kreikan saaristossa veneilemässä ja siellä moottoriveneilijöillä oli tullut muotiin iltavalaistus. Pitäisiköhän meidänkin laittaa kuvan mukaiset satamavalot Huovarin vesilinjaan? Mitenhän ne menestyisivät talviolosuhteissa? Onko kellään kokemusta?

Aika hulppean näköinen. Jahdin nimi oli ANKA
 Lisätietoja ANKAsta

maanantai 19. lokakuuta 2015

Ruskaretkellä

Tuultiin aamusella rantaan, tai oikeastaan osa porukasta oli saapunut paateille jo edellisenä iltana. Vanha tuttu jengi on taas koolla. Vedettiin yksi trooli Rockallin rummulle. Noudettiin se aikaisemmassa postauksessa mainittu laiva-apteekki mukaan ja lähdettiin Saaristoon  silakoita luotaamaan.

Nauvon eteläpuolella troolari Trion on jo aloittanut kalastuksen ja pitihän sitä meidänkin lähteä apajia tutkailemaan. Vaan ajeluksi meni tämä reissu ja maisemien katselemiseksi. 
Lokakuun ruskaa Järvsorin itäniemessä
Kruununmaata syksyn värerissä
Kruununmaan Länsikärjen linjataulu ja VTS tutkamasto. Radioliikenteestä päätellen joudutaan opettelemaan Lontoon murretta. VTS on alkanut puhumaan englantia kaikille saaristossa liikkuville.
Kaikuluotaimen kuva on tylsää katsottavaa.

Yksi silakoitten puuttumiseen vaikuttava tekijä taitaa löytyä tästä Seilin Odaspoijun kuvasta. Merivesi on tasaisen lämmintä pinnasta pohjaan. Minkäälaista kerrostumista ei ole havaittavissa.
Linkki tutkimuspoijulle



torstai 15. lokakuuta 2015

Kalastuskauden alku lähestyy

PIENTÄ LAITTOA

Päivät lyhenevät vauhdilla. Sää kylmenee ja halla alkaa olemaan jokaöinen vieras alavilla mailla. Toivon mukaan tämä tarkoittaa sitä, että silakat alkavat parveutumaan Saaristomeren talviapajille. Vuosi sitten pyynti aloitettiin marraskuun kymmenes.  Nyt aiotaan lähteä merelle jo ensi viikolla. Jos vaikka sieltä jo jotain löytyisi. Niinkin on kyllä käynyt, että alkusyksystä on saatu tonnitolkulla meduusaa trooliin. Se on aikalailla sotkuista puuhaa, eikä sellaista toivota.

Huovari odottelee kärsivällisenä kalaan pääsyä.
Kaikki alkaa olemaan valmista. Pyydykset täytyy vielä ottaa mukaan.
Pientä laittoa aina riittää. Kesällä laitettiin generaattori konehuoneeseen. Aikaisemmin genun paikalla oli tarvikevarasto työkaluille ja kaikenmoisille hyödyllisille, ja vähän hyödyttömillekin, tavaroille. Nyt niille  rakennettiin keularuumaan hyllytilaa. Mitäänhän ei tietenkään voi heittää pois, jos kuitenkin joskus tulee tarvetta.

Uutta varastotilaa keularuumassa.
Keulassa säilytettään myös köysiä ja monelaista tarvekampetta. Työvaatteet odottavat pestyinä uutta sesonkia.
Konehuoneen kongin eristeet olivat vähän huonossa hapessa. Vaihdettiin uudet ja kulkutie pellitettiin .
Konehuoneeseen kiivetessä täytyy nyt varoa ettei häikäisty.
VÄLIKATSASTUS
Tänään paatille tehtiin välikatsastus. Tällaiset pienet kalastusalukset katsastetaan telakoituna joka neljäs vuosi ja välikatsastus tehdään nimensä mukaisesti kahden vuoden päästä varsinaisesta katsastuksesta.
Välikatsastuksessa keskitytään etupäässä aluksen turvallisuusvarusteisiin ja niiden päivityksiin. Pelastusrenkaiden, niiden valojen ja köysien, pelastusliivien valoineen ja pelastuspukujen on oltava kunnossa. Sammuttimet, pelastuslautta ja hätälähettimet, EPIRB ja Sart, on oltava määrävälein tarkistettu. Hätärakettien ja soihtujen päiväykset pitää olla kunnossa. Montaa muutakin asiaa tarkastellaan.

Katsastukset on määritelty laissa: Laki aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä
Linkki lainsäädäntöön

Kalastusalukset luokitellaan alusturvallisuuslaissa seuraavasti:

Määritelmät
2§ 32 kalastusalusten luokilla luokkia I, II ja III siten, että luokkaan I kuuluvat alukset, joiden pituus on alle 15 metriä, luokkaan II alukset, joiden pituus on vähintään 15 metriä mutta alle 24 metriä ja luokkaan III alukset, joiden pituus on vähintään 24 metriä;

 2§ 39) pyyntialueella I järviä sekä sisä- ja ulkosaaristoa Suomen sisäisten aluevesien ulkorajaan asti, pyyntialueella II avomerialueita Suomenlahdella, Pohjois-Itämerellä ja Pohjanlahdella leveyspiirin 59 00 P pohjoispuolella sekä pyyntialueella III muita merialueita Itämerellä rajanaan Pohjanmereen Tanskan ja Ruotsin välillä Skagenin leveyspiiri 57 44,8 P;

Huovari kuuluu alusluokkaan II ja meidän pyyntialue on III

Ennen katsastusta pientä epätietoisuutta aiheutti uusi laiva-apteekki laki ja sen nojalla annettu asetus. Alla olevista linkeissä kiinnostuneet voivat tarkemmin perehtyä apteekkiasioihin. Etenkin asetuksen pdf muodossa liitteenä oleva tarvikelista on hyvin avartavaa luettavaa.

Laki laiva-apteekista
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus laiva-apteekeista

Jouduimme laajan pyyntialueemme takia pohtimaan millä tavalla varustettu apteekki meille kuuluu. Aikaisemmin kalastusaluksille kuului kotimaan liikenteen C-apteekki. Uudessa laissa se on korvattu D-apteekilla.

Me käymme maissa myös muissa maissa, jolloin meidän tulisi ottaa käyttöön uuden lain mukainen C-apteekki. Siinä on lääkkeitä ja tarvikkeita 15 hengelle ja lääkeluottelo on 25 sivua pitkä. Kustannuksiltaan se on aikaisempaan verrattuna ainakin kymmenkertainen. Ihmeelliseksi  asian tekee se, että asetuksen mukaan kalastusalusten laiva-apteekista vastaavan ei tarvitse käydä pitkää lääkintäkoulutusta, jonka slanginimi on rannikkokirurgin koulutus. Suuri osa lääkkeistä ja tarvikkeista on  tästä johtuen sellaisia, joita emme osaisi edes käyttää oikein.

Onneksi eletään siirtymä-aikaa ja saimme katsastuksen tehdyksi kotimaanliikenteen D-apteekin varustein. Kuulemma tämä uusi laki ja asetus ovat herättäneet melkoisesti keskustelua. Toivottavasti jostakin löytyy tarpeeksi järkeä niin, että meidänkään ei jatkossa tarvitse hankkia tänne vanhenemaan viidelletoista hengelle sellaisa lääkkeitä, joita emme edes osaa käyttää.

Saatiin siis "leimat paperiin" ja sen puolesta voidaan olla tyytyväisiä. Kaikki oli kunnossa.

Loppuhuipennukseksi kerrottakoon vielä, että silakoilla tuntuu olevan kysyntää. Kalanostajat soittelevat vallan ahkeraan ja kyselevät milloin sitä taas saa. Se tuntuu mukavalta. Näkyyköhän tuo mitenkään kalan hinnassa?


lauantai 10. lokakuuta 2015

Pieni Jyllannin kierros

Tanskan Aalborgissa järjestetään joka toinen vuosi kalastusmessut. Sinnehän meidänkin piti Jussin kanssa päästä. Samaan syssyyn tehtiin päivän kierros Jyllannin pohjoiskärjen kalasatamissa.

Aloitettiin kierros Lökkenin pienestä kylästä, joka on kesäisin turistien suosima lomanviettopaikka.
Lökkenin kylä Skagerrakin rannalla lepää korkeiden hiekkadyynien suojassa.
Meillä on totuttu lumitöihin. Jyllannissa kesäravintolan pitäjä saa aamulla ryhtyä hiekkatöihin.
Se, miksi Lökkeniin tultiin on tässä. Kylällä ei ole satamaa. Kalapaatit vinssataan rannalle vaijereiden avulla. Niiden pohjassa on jalakset, etteivät ne kaatuisi maihin tai mereen hinattaessa.
Linkki Lökkenin turistisivuille

Seuraavaksi suunnattiin Hirsthalsiin, jossa on yksi Tanskan tärkeimmistä kalasatamista. Siellä on paljon kalastusta tukevaa toimintaa, telakoita, pyydystenvalmistajia jne. Hirsthalsin kalahuutokauppa on liikevaihdoltaan Tanskan suurin.

Hirsthalsin majakan lähialueilla on myös bunkkerimuseo. Tanskahan oli aikoinaan saksalaisten miehittämä ja sen rannikot olivat osana Atlantin vallia. Bunkkereita ehditiin muutamassa vuodessa rakentaa valtavia määriä.
Hirstahals on kymmenien pienien ja suurien kalapaattien kotisatama. Tätä laituria käyttävät Huovarin kokoiset paatit. Hallitseva rungon väri on tuollainen hailakan sininen. Tarinan mukaan ennen sotia kalastuskutterit maalattiin valkoiseksi. Sodan jälkeen varastossa oli ainoastaan yhtä maalia sinisen sävynä ja kaikki paatit maalattiin sillä, ja niin tehdään vielä nykyäänkin.
Sisäaltaissa on tilaa pienille rannikkokalastusveneille.
Tyylien ja värien kirjo on melkoinen.
Itäsatamassa on suuria troolareita
Meidän kulkuneuvo kuvattuna Cosmos Trawlin laiturilla suuren kurenuotan vieressä.
linkki Hirsthalsin sataman sivuille
Kalahuutokauppa
Hirsthalsin matkailusivut
Cosmos Trawl

Kaupungissa on myös suuri Pohjamerikeskus missä esitellään Skagerrakin luontoa, kalastusta ja elämää mielenkiintoisella tavalla. Varsinainen vetonaula on suuri yli neljän miljoonan litran vetoinen akvaario.

Pohjanmerikeskuksen sisäänkäynti
Valtavassa akvaariossa uiskentelee useita möhkäkaloja, useampi hai, silliparvi ja vaikka mitä muita Pohjanmeren lajeja.
Jos täälläpäin Tanskaa liikkuu, niin kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa.
Linkki Nordsöen Ocenariumiin

Hirsthalsissa suoritetaan myös merkittävää pyydyskehittelyä. Sitä varten on mm rakennettu suuri allas jonka avulla voidaan erilaisten pyydysten ominaisuuksia testata. Pyysysvalmistajat käyttävät allasta tuotekehitykseen ja markkinointiin ja sitä käytettään myös alan koulutukseen.

Virtaustankin esittely

Turistimatkaa jatkettiin Skageniin. Sen kalasatamassa käsitellään meikäläisen mittapuun mukaan valtavia määriä pelagisia saalislajeja, silliä, makrillia, kilohailia ja tuulenkalaa, tobista. Satamassa on suuria fileerauslaitoksia ja Pohjoismaiden suurimppiin kuuluva kalajauhotehdas. Kaupungin telakka on maailmankuulu modernien kalastuslaivojen rakentajana.
Skagenin vanhat rantahuoneet ova muuttuneet kalaravintoloiksi. Kesäisin osa kalasatamasta on varattu huviveneille.
Keltaisen sävyt hallitsevat kaupungin keskustan taloja.
Päivän lounas: kalapullat. fisk frikadeller. Skagenröra lienee kuitekin kaikista tunnetuin paikallinen herkku.
FF Skagen, suuri kalajauhotehdas. Tänne päätyy suomalaistenkin pyytämää silakkaa ja kilohailia melkoiset määrät.
Karstensenin telakalla varustellaan tulevaa Tanskan suurinta kalastusalusta RUTHia. Alus on 87,8 metriä pitkä.
Mittakaavaa: RUTH oikealla ja yksi Ruotsin suurimmista troolareista, 50 metrinen  BRISTOL, vasemmalla. Skagen on muuten ruotsalaisten tärkein kalasatama ja monet suuret ruotsalaiset kalastusyhtiöt operoivat Tanskasta käsin ja omistavat myös useita tanskalaisia kalastusaluksia.
Skagenin eteläpuolella avautuvat silmänkantamattoman laajat dyynialuueet. Osa niistä on rauhoitettu kansallispuistoksi. Seutu ja sen erikoinen valo ovat inspiroineet kuvataiteilijoita niin, että aikoinaan sinne  on syntynyt oikein Skagenin maalareiden koulukunta.
Linkkejä Skageniin
Skagenin satama
FF Skagen kalajuhotehdas
Karstensenin telakan kotisivu
Skagenin matkailusivut
Skagen Painters, Wikipedia

DANFISH 2015 kalastusmessut olivat  meidän matkan päätavoite. Siellä vietettiin perjantaipäivä. Kaikenlaista uutta pitää aina olla mielessä ja nytkin käytettiin aikaa muutamalla standilla melkoisen kauan.
 Messut järjestetään Aalborgin Kongressi ja kulttuurikeskuksessa.
Jussi kuvaa uudenmallisia troolileijoja.
Muikean näköiset miehet messuilla. Arne yrittää myydä kipparille uutta troolia.
Vähän ovat suuria Huovarin vaijerivinsseiksi. Tekevätköhän pienempiä? Siitäkin otettiin selvää.
Kalastajat tuntevat Aalborgin ainakin messuista ja ei paikallinen akvaviittikään ihan tuntematon liene. Kaupunki sijaitsee Jyllannin kahtia halkaisevan Limfjordin rannalla ja on merkittävä teollisuus ja kultturikaupunki. Ei vaan koskaan ole ollut aikaa tutustua siihen tarkemmin. Ehkä vielä sekin päivä joskus koittaa. Silloin voisi sitä akvaviittiäkin maistaa, ehkä?

Linkkejä:
Aalborgin matkailusivut
Danfish messut


sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Tallessa ollaan

Ei tässä minneen hukkaan olla jouduttu. Lomat pidettiin ja kuluneella viikolla tehtiin jo muutama päivä töitäkin. Turskankalastusvarusteet on saatu siirretyksi varastoon ja ollaan jo alettu varustautumaan syksyn silakanpyyntiin.

Muutama aika tässä vielä menee. Yhdet kalastusmessut käydään Jussin kanssa katsomassa ja paatille suoritetaan välikatsastus kuun puolivälin tienoilla. Sen jälkeen ollaankin valmiita silakkahommiin.

Vähän on kamat vielä levällään, mutta ne ei onneksi pelkää vettä, eikä lunta.
Alla pari lomakuvaa kreikkalaisista Methanan, Poroksen ja Pedrikan kylistä. Sanotaan kreikkalaisista mitä sanotaan, niin aika kauniita niiden ranikkokalastuspaatit ovat.







Pedrikan kylän ravintoloitsija laittaa aamusella mustekaloja kuivumaan. Siinä ne kuivuivat koko päivän, kunnes joutuivat grilliin illan pimentyessä.
Meren antimet ovat aina paikallaan. Grillattu mustekala on päätynyt lomapurjehtijan lautaselle.