Vihdoinkin

Nyt on oltu hiljaa aivan liian kauan. Edellisessä postauksessa kerrottiin miten lähdetään käymään kotona. No, lähdettiin sitten oikein kunnolla ja täällä ollaan vieläkin.

Aina, kun asiat mutkistuvat, alkaa aikaa kulumaan. Ensin kävi ilmi, että vanhaan Scaniaan joudutaan hankkimaan osia vähän ennakoitua enemmän ja sen jälkeen alkoivat osatomitukset viipyä. No, se ei vielä riittänyt, vaan meidän remontin edelle kiilasi pari pikakorjausta troolareille, jotka olivat joutuneet keskeyttämään kalastuksen vikojen vuoksi. Mehän ei edes vielä olla päästy aloittamaan, joten annettiin lupa tehdä nuo toisten remontit alta pois.

Huomenna ollaan palaamassa takaisin Simrishamniin ja nyt toivotaan remontin valmistuvan joutuisasti.

Taas kerran tuli todistettua tämän ammatin yksi ominaispiirre. Etukäteen on vaikea varautua ja tehdä oman ajankäytön suunnitelmia. On pystyttävä elämään hetkessä ja tartuttava tilaisuuksiin silloin, kun niitä on tarjolla.

Eivät nämä kolme viikkoa hukkaan menneet. Kaikenlaista hyödyllistä tuli tehtyä, eikä huvitkaan kokonaan jääneet unholaan.

Jussi autteli kaveriaan Jarnoa rysähommissa, laitteli omaa venettä ja taisi korjailla vähän pakuaankin.

Onko tutun näköinen kaveri jäänyt rysän päälle kiinni, vai mitä tuossa tapahtuu? (kuva Jarno Aaltonen)

Jotain tuttua on rysänpesijän asennossakin. (kuva Jarno Aaltonen)

Jarnon mietteitä löytyy facebookista linkistä Pullan Kala.

Kipparilla oli kaikenlaista puuhaa myös tehtävänä. Omakotiasujalla tuppaa aina olemaan rästissä kaikenlaista pientä laittoa. Rästilista lyhentyi ja nurkkiin kertynyttä ylimääräistä tavaraa tuli hävitettyä.

Tontin puut ovat vuosien saatossa levittäytyneet vähän turhankin runsaiksi. Mikko harventaa tasakaton päälle kurkottavia lehmuksen oksia. Pari huonokuntoista koivuakin tuli kaadettua. Niistä saatiin parin talven takkapuut.

Aboristi Mikko löytyy linkistä: Aboristi-Metsuri Mikko Pajuniemi. Jos vain Salon seudulla on puunkaato mielessä, eikä omaa moottorisahaa ole, niin Mikko hoitaa puut vaikka valmiiksi klapeiksi.

Vesillekin päästiin, vaikka työpaatti onkin siellä jossakin. Harrastevene on nyt nostettu talviteloille odottamaan tulevaa kevättä.

Siirrettiin Iidaliisan kanssa seilipaatti Airistolta Saloon. Oikein yövyttiin matkalla. Saatiin kerrankin viettä yhteistä isä-tytär aikaa oikein kunnolla.

Pikalomakin tuli tehdyksi. Vaimolla oli lomia pitämättä ja töiden lomaan avautui muutama päivä pienelle matkalle. Yhtenä aamuna oltiin aikaisella Tallinnan laivalla. Ajettiin Riikaan. Syötiin siellä kelpo illallinen.

Kolmen kokin ravintolan alkupalat tarjottiin mielenkiintoisella tavalla. Kastikkeita levitettiin pöydälle ja siitä niitä kaavittiin leivän kanssa.

Riikassa käydessä kannattaa varata pöytä kunnianhimoiseen ravintolaan. Siihen voi tutustua linkissä. 3 Pavaru Restorans

Katseltiin seuraavana aamuna kuuluisia kauppahalleja ja vanhaa kaupunkia. Kaupunki vaikutti oikein mukavalta.

Kauppahalli ja viereinen tori kuhisivat aamulla elämää.

Pitihän niitä kaloja käydä katsomassa, ja hintoja tietenkin: turska eur 3,60

Silakat olivat ainakin pyyntituoreita. Niitä olisi saanut kohtuuhintaan. Ei nyt sentään ostettu.

Riika oli nähty. Ajettiin illaksi Viron puolelle Tartoon. Sama ohjelma sielläkin. Maukas illallinen paikallisessa Polpo ravintolassa. Kannattaa muuten käydä kokeilemassa, mikäli näille seuduille eksyy.

Linkki Polpon kotisivuille

Aamulla kierros kaupungilla käyden kauppahallissa ja toreilla. Ei Tartossakaan mitään valittamista. Nyt sekin on nähty, ainakin noin pinnallisesti.

Tarton Raatihuoneen tori

Tartosta Tallinnaan ja siellä suoraan Lennusadamaan. Sehän on nykyisin mitä upein Viron merimuseo. Vaihtuvan näyttelyn aiheena oli tällä kertaa Viikingit. Kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa sekä varsinainen museo, että viikinkinäyttely.

Linkki Lennusadaman viikinkinäyttelyyn

Näyttelyn jälkeen suoraan laivaan ja kotia kohti. Tallinna jätettiin tällä kertaa katsomatta. Että sellainen pikaloma.

Ja huomenna lähdetään Jussin kanssa kohti Simrishamnia. Eiköhän näitä postauksia ala putoilemaan taas vähän tiheämpään tahtiin, kun on jotain kerrottavaa.

Tähän loppuun vielä oikea jännitysmomentti.

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Meidän tulevaisuuteen ratkaisevasti vaikuttava lainsäädäntö toimijakohtaisista kiintiöistä on nyt eduskunnan käsiteltävänä. Jännityksellä odotamme miten siinä prosessissa käy.

Paattia laitetaan kuntoon ja meidän mittapuun mukaan on taas tehty aika suuret investoinnit tulevaisuuteen. Toivottavasti eduskunnasta saadaan sellainen lainsäädäntö, etteivät investoinnit menneet hukkaan. Me Troolari Huovarilla olemme aina olleet toimijakohtaisten kiintiöiden kannalla. Ja tietenkin toivotaan itsellemme mahdollisimman suuria kiintiöitä. Niiden saamiseksi on tehty hartiavoimin töitä viisi vuotta.

Olemme suhtautuneet kriittisesti pitkään kestäneeseen projektiin ja lainsäädännön valmisteluun. Huono lopputulos voi pahimmillaan lopettaa meidän kalastuksen. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Poliittinen päätöksenteko on aina vähän arpapeliä.