troolisulkeiset ja lisää siikateemaa

Silakanpyyntikauteen valmistautuminen alkaa olla loppusuoralla

Troolisulkeiset aloitettiin aamutuimaan ja valmista tuli iltapäivän ollessa jo pitkällä. Ensimmäiseksi vedettiin Huovarin troolirummulta yksi turskatrooli pois ja tilalle kelattiin parivetosilakkatrooli. Seuraavaksi vedettiin Bärbelistä kaksi yksinvetotroolia ja troolileijat maihin. Tilalle Bärbel sai tietenkin silakanpyyntiin tarkoitetun parivetotroolin. Lopuksi viellä muutaman sadan kiloinen kettinkinippu kummallekin paatille ja valmista tuli. Muutama lanka tai oikeammin naru harvoista liinoista oli poikki alapaulan perukasta. Langanpätkille etsittiin oikea paikka ja ne solmittiin paikoilleen.

Aivo ja Olavi selvittelevät silakkatroolin pauloja. Troolin suuaukon kohdalla verkon silmät ovat tosi harvoja. Solmuväli on useita metrejä ja lopulta troolin perässä  solmuväli on 8 mm eli silmäkoko 16 mm. Harvojen liinojen lanka on paksua narua ja tiheissä liinoissa jo melko ohutta kalastajalankaa.

Silakkatrooli on melkoinen hässäkkä narua, lankaa, vaijeria, kombiliinaa, lyijypaulaa, solmuja ja sakkeleita. Tuollainen Huovarin ja Bärbelin kokoluokan, eli pieni, silakkatrooli taitaa sekin painaa liki tonnin.

Troolit on kaverusten ahtereissa siististi rummulla. Eiköhän jo muutaman päivän päästä lähdetä kalaan.

Kaaviokuvassa esitetään pelagista eli välivedessä tapahtuvaa paritroolausta. Suunnilleen tuollaiselta ne meidän pyydyksetkin näyttävät vedessä uidessaan. Bärbel vasemmalla ja Huovari oikealla, niin on hyvä.

Yleensä troolia vaihdettaessa tai korjattaessa sataa, tuulee, on pimeää tai hirmuinen pakkanen. Tänään nähtiin se säännön vahvistava poikkeus: Sään puolesta päivä oli mitä parhain, aurinkoinen ja kuulas syyspäivä.

 Siikateema jatkuu

Nyt täytyy olla tyytyväinen, että on ammattikalastajia kavereina. Eilen syötiin graavia siikaa ja tänään savusiikaa ja lisää graavia. Tänään siikaviikko oikein kruunattiin. Arvatkaas minkälaista puuroa alla olevassa kuvassa hämmennetään.

Oliskohan muutama kilo siianmätiä työn alla vai vispipuuroako peräti? Mitä luulette?

Silakat vielä kateissa, mutta siika on käynyt pyydyksiin

Pitkästä aikaa vietettiin viikonloppua kotona. Viime viikolla, saavuttuamme Merimaskuun, lähti Anatoli samantien kotiin Saarenmaalle omenoita ja perunoita ottamaan talteen ja kipparikin sai olla pitkän viikonlopun kotimaisemissa.

Jungmannilla on tämä viikko syyslomaa koulusta ja nuorimies jouti hyvin töihin. Paattia on varusteltu kahteen pekkaan silakanpyyntikuntoon. Troolaaminen saa kuitenkin vielä odottaa, sillä silakoita ei ole oikein näkynyt meidän vesillä. Parivetokaverimme troolari Bärbel on niitä käynyt luotailemassa. Silakkaruoat on toistaiseksi syömättä, vaikka mieli jo tekisi. Saariston kalastajien rysiin ja verkkoihin on kuitenkin uinut muuta kalaa, kuten esimerkiksi siikaa ja sitä on hopeakoukulla ongittu, ettei nyt ihan sentään kasvisruokaan tarvitse siirtyä.

Sahlstenin veljesten pyytämää siikaa savustettuna ja graavattuna. Niin komean kokoinen oli tuo savustettava siika, ettei se mahtunut kokonaisena vaatimattomaan savustimeeni.

Tänään kaksi tyylikästä leidiä salolaisesta paikallislehdestä kävi paatilla haastattelemassa kipparia ja jungmannia. Toimittajat olivat tekemässä kalaruokajuttua silakoista ja melko pitkän ja ympäriinsä polveilevan keskustelurupeaman saimme aikaiseksi. Huovarin messissä oli tarjolla graavisiikaa ja kotona leivottua leipää. Oikeiden silakoitten puuttuessa silakkaruoka korvattiin kahvin kanssa nautituilla Kultasuklaan käsintehdyillä suklaasilakoilla.

Vihdoin Suomen aluevesillä

Yli kolme kuukautta kesti tämä reissu. Aamulla yhdeksän maissa ajolimme sisään saaristoon Utö sivuuttaen. Matka Bornholmista on säiden puolesta sujunut hyvin. Olemme saaneet myötäistä so lounastuulta 4-13 m/s koko ajan.

Pieniä teknisiä ongelmia on ollut. Paatin koneen etupäässä on hihnavetoinen voima-akseli. Akselilta saavat käyttövoimansa ohjauksen hydraulipumppu, sondivinssin hydraulipumppu, yksi laturi ja spoolauspumppu. Gotska- Sandön tienoilla voima-akselin toinen laakeri sökähti ja jouduin irrottamaan sen hihnat.

Tuollainen hihnahässäkkä piti irroittaa vedosta.

Hihnojen irroituksen myötä ohjauksen hydrauliikka tietenkin lakkasi toimimasta. Onneksi paatissa on kunnollinen käsiratti millä ohjailua jatkettiin. Autopilotti ei tietenkään toiminut, vaan nyt on ajettu vanhaan malliin käsipelillä.

Kippari tarkkana saaristossa. Vähän näyttää räjähtäneeltä yön jälkeen, mutta tarkkana saa olla. Autopilotti ohjaa tarkasti sinne minne pitääkin. Käsin kun ohjataan niin rattia pitää aallokossa vääntää koko ajan johonkin suuntaan.

Bornholm

Aamutuimaan alettiin hommiin. Pelastuslautta meni katsatettavaksi. Lyhennettiin troolivaijereita eli  napattiin 50 metriä ruostunutta vaijeria pois. Vedettiin yksi turskatrooli perärummulle. Se on ollut täällä pari vuotta troolimestarin hoteissa ja ajattelin viedä sen parempaan talteen.

Tejn, Bornholm

Koetan päivittää blogia Bornholmin Tejnistä, mutta TeliaSoneran lupauksista huolimattta ei se oikein onnistu. No, täällä ollaan. 405 mailia on Merimaskuun, eli seuraavaan etappiin. Toivottavasti huomenna saadan hommat oorninkiin ja päästään jatkamaan matkaa. 

Nyt ollaan valmita jättämään Simrishamn

Huh, huh, kyllä meni pitkäksi tämäkin viikko. Nyt on kone, akselit ja hydrauliikkapumput linjassa. Lämpö on paatissa päällä ja kaikki laitteet koekäytetty. Tämmöistä, ei enää niin nuorta, kun laittaa niin kummasti aina jotain lisätyötä tuppaa löytymään.

Sitten kun kaikki lisätyötkin oli saatu tehdyksi, päätti kippari vielä vähän parannella paattia. Ja eikun seppähitsari Ragnar töihin.

Ragnar hitsaa troolirumpuun hieman korotusta,

Korotuksen ansiosta rummulle mahtuu vaikkapa vähän suurempi trooli, mikäli tarvetta ilmenee.

Troolari VINGARÖ SIN 18 projektikalastaa
Suunnilleen Huovarin kokoinen pikkutroolari majailee viereisessä kaijassa. Heillä on meneillään mertakalastuskokeilu. Jostain syystä turskia on ollut tänä vuonna vaikea saada trooliin ja paikalliset kalastajat kokeilevat uusia kalastusmuotoja.

VINGARÖ SIN 18

Vingarön miehistöllä on mereen laskettuna kuvan mukaisia mertoja kymmenittäin.

Vingarön täkkäri valmistelee uusia mertoja laskukuntoon. Yhtenä talvena hän oli Huovarinkin päällä muutaman viikon.

Mertakokeilu ei ainkaan vielä näytä kovin lupaavalta, mutta kyllä he jonkinverran kalaa ovat saaneet.

Lisää ankerista
Nykyihmiset ovat usein unohtaneet sen, että luonnossa ja luontaiselinkeinoissa kuten kalastuksessa eletään erilaisten sesonkien mukaan. Ja, kuten aikaisemmissa päivityksissä olen kertonut, niin nyt on ankeriaan aika. Ja mehän on sitä Anatolin kanssa syöty.

Pari päivää sitten meillä oli tuollainen leveän pöydän mittainen savuankerias eväänä.

Tänään illalliseksi taas ankerias Ulfin tuoretta saalista paistettuna. Kotivesille kun päästään, niin toivottavasti sieltä saadaan äkkiä silakoita pöytään. Näin ruokavalioon saadaan vaihtelua, sesonkien mukaan.

Tänään tuulee kovaa ja niin tekee vielä huomennakin. Sunnuntaina olisi tarkoitus startata. Suoraan kotiin ei vielä päästä lähtemään, vaan piipahdamme pikaisesti Bornholmin Tejnin satamassa. Sinne on vain reilun kolmen tunnin matka.

Anatolin ankeriaspannu

Nyljetään yksi ankerias ja paloitellaan se

Suolaa, pippuria ja kurkumaa

Lisukkeeksi lohkoperunoita, sipulia ja parsakaalia uunipellillä

Paistetaan ankerias pinnalta rapeaksi ja astellaan pellille lisukkeiden kera