Ollaan jouduttu Bornholmin saarelle. Tejnin kylä on meille
tuttu jo ennestään. Täällä saadaan turskankalastuvälineeet huolletuksi
ja monta muutakin huoltotyötä saa tehdyksi aikalailla vaivattomasti.
Miksi sitten tänne tultiin? Syy löytyy alla olevasta kuvasta.
Trooli nappasi eilen pohjaan kovassa aallokossa oikein kunnolla.Yksi 60 syltä pitkä kumiliina katkesi siinä hässäkässä. Meinattiin ensin korjata sitä väliaikaisesti, muttta tuulikin vain yltyi ja vaijerit olivat toki jo aikansa eläneet. Tilattiin uudet liinat ja niitä ollaan nyt hakemassa.
Tuo gummiliina on ihan väärässä paikassa. Sen pitäisi olla troolirummulla troolin alla.
Saatiin ajella oikein rullaati rullaata Bornholmin salmen yli. Tuulta oli toistakymmentä sekuntimetriä ja suoraan sivusta. Silloin tällainen puukengäksi sanottu paatti rullaa oikein antaumuksella. Rullaamien ei ole vaarallista, joskin joidenkin mielestä se on epämukavaa. Rullaava paatti on vakaa, eli se pyrkii oikaisemaan itsenä nopeasti ja menee siinä vähän sitten yli ennekuin taas alkaa oikaisemaan.itseään.
Pyydyskorjaajien työvälineitä: sorkkarauta, putkitonget, kulmahiomakone ja iso jakari.
Yhden propun katketessa joutuu troolin vetämään merestä hieman poikkeavassa järjestyksessä. Onneksi turskatrooli on helppo selvittää. Se on sen verran pieni ja paksua havasta ettei se juuri pahemmin mene sekaisin.
Jussi paikkaa pyydyksen vaurioita. Käpy käy.
Uudet liinat on saatu ja niitä kelataan paikoilleen.
Paatti on taas laiturissa kyljittäin. Hommat on hoidossa
Eilen rantautumisen jälkeen jätettiin pelastuslautta heti tarkistettavaksi. Se on tehtävä joka vuosi. Oltiin sovittu myös sammutinten tarkistuksesta ja nekin lakisääteiset on nyt sitten hoidettu. Pelastuslautta saadaan huomenna ja sen jälkeen ollaan taas merikunnossa.
Tässä ihan meidän vieressä on vanha kalanjalostustehtaan kiinteistö, joka on seisonut osittain tyhjillään useita vuosia. Nyt siinä näkyi jotain eloa. Pari nuorta siinä puuhaili kovasti kiiltävien tankkien ja tynnyreiden kanssa.
Minipanimohan se siinä, kymmenen metrin päässä paatin ahterista.
Mataat odottavat käsittelyä
Päivän hinnasto on käytännöllisesti esillä
Saatiin maistaa paria panimon tuotetta ihan tuoreeltaan.
Tuoksu lienee hyvä, koska panimomestarin hymy on leveä.
Iloista oluenpanoa Bornholmin Tejnissä, Penyllan Bryggeriet on firman nimi.
Oman paatin telakoinnin kuvaaminen on vähän hankalaa. Kipparin pitää seistä paattinsa kannella "vaativassa" operaatiossa. Eihän silloin pysty mitään kuvaamaan. Viime maanantaina Simrishamns Varvetin telakkaan nostettiin liki satavuotias purjealus HELENE. Kaljaasin kotisatama on komisario Wallanderin kotikaupunki Ystad. Helenen kotisivut löytyvät tästä linkistä
Tämän postauksen tarkoituksena on vähän esitellä pienalusten telakointia. Simrishamnin telakka on perinteinen slipi. Todellisuudessa slipi on hyvin yksinkertainen laitos.
Kaljaasi on ajettu kelkkaan
Tarkkaan kun katsoo, niin voi nähdä jonkun pienen punavalkoisen tuolla telakan suulla satamaaltaassa
Telakkamestari Johan ohjailee nostoa hymyssä suin.
Per käyttää vinssiä. Voisiko sanoa, että vinssihuone on varsinainen voimapesä?
Peräpeili on komea ja lippu liehuu.
Tällaisten pienalusten telakointiin ei sisälly mitään suurta dramatiikkaa. Ajeteaan paatti kelkan päälle, katsotaan, että se on keskellä ja luonnollisessa asennossaan. Pidetään sen verran kiinni, ettei se pääse karkaamaan ennenkuin jää kunnolla hiljakseen nousevan kelkan päälle. Vahva vinssi hoitaa loput.
Työt saatiin tehdyksi ja kelitkin tasoittuivat sopivasti viikonlopuksi. Otettiin perjantaina jäät ja laatikot paattiin ja ajateltiin lähteä viikonlopuksi kalaan. Tehdään vähän niinkuin harrastajakalastajat. Ollaan viikko töissä ja mennään viikonlopuksi järvelle.
Simrishamnin laiturin kulmassa on suuri jääasema. Jäät ajetaan kuljettimella ja torvella paattien jääruumiin.
Turskakiintiöistä ja kalastuksesta
Itämeren turskakanta on jaettu kahteen kiintiöalueeseen, Itäiseen ja läntiseen. Itäisen kiintiön kalastus on kesällä kielletty. Kalastus avataan huomenna eli 1. syyskuuta. Kiintiöalueiden raja kulkee Bornholmista Puolan rannikolle ja Bornholmin pohjoiskärjen Hammerodden niemestä Skånen Sanhammarenin niemeen. Kyseessä on siis veteen piirretty viiva, jonka tarkempaa luonnontieteellistä tai poliittista historiaa en tunne. Nyt elokuussa viivan länsipuolen kaloja saa pyytää. Siispä suuntasimme keulan kohti Bornholmin läsipuolisia vesiä lauantaiaamuna heti neljältä.
Turskankalastus on juuri tällä hetkellä hintojen romahduksen myötä aikamoisessa kriisissä. Suomenkin kiintiöt on lähes kokonaan pyytämättä. Tämä kalastus vaatii erityisluvan, lisenssin, ja niitä on rajoitetusti jaossa. Vuoden kuluessa turskaa kalastaneet alukset saavat lisenssin hakemuksesta automaattisesti seuraavaksi vuodeksi. Jos kapasiteettia jää vakiopyytäjien jäljeltä vapaaksi, se jaetaan muille hakijoille. Uskomme tulevaisuuteen ja turskankalastuksen nousuun. Kaikki mikä on alhaalla nousee ylös ja päinvastoin, kertovat taloustieteilijät. Kalastamalla turskia nyt, pidämme yllä mahdollisuutta kalastaa niitä jatkossakin.
Laivaliikennettä riittää
Bornholmsgattet ja sen länsipuoliset vedet ovat Itämeren laivaliikenteen solmukohtia. Liikenteen jakovyöhykkeestä eli separista laivat suuntaavat joko Tanskan salmiin tai Saksan pohjoistrannikon satamiin ja Kielin kanavalle. Ruotsista puolaan ja Bornholmille kulkeva liikenne risteää muun liikenteen kanssa. Parhaimmillaan liikenteen seassa kalastaa kymmeniä kalastuspaatteja. Yleensä kaikki sujuu hyvin, mutta tarkkana saa olla.
Eilen saatiin olla melkein yksin kalassa.
Marine Trafficin liikenteen tiheyskartasta saa hyvä kuvan tästä Itämeren liikenteen risteyksestä.
Videolla Vysotskiin eli Koivistolle matkalla oleva Liberian lipun alla seilaava LIBRA SUN tankkeri ohittaa meidät vajaan parinsadan metrin päästä.
Kalaakin saatiin, kun oikein yritettiin. Tehtiin pitkä päivä lauantaina. Ajettiin yöksi liikenteen sivuun Ystadin Eteläpuolella ja nukuttiin ajelehtien merellä. Jatketiin sunnuntaipäivä. Ei hääviä, mutta jotain kuitenkin. Nelisenkymmentä kolmikymmenkiloista laatikkoa pulskia turskia, vähän muutakin kalaa. Troolikin säilyi ehjänä. Polttoainetta kuluin melekin samanverran kiloissa mitä kalaa tuli. Onneksi kalan hinta on setään jonkinverran polttoöljyn hintaa korkeampi
Jussi on päässyt kalanperkaamisen makuun
Lokit kyttäävät perkeitä
Huomenna aloitetaan itäisen kiintiön kalastus. Pyyntivedet ovat tuossa reilun tunnin matkan päässä ja sieltä aiotaan kokeilla seuraavaksi.
Troolari Huovarin blogia on klikattu lähes kaksisataatuhatta kertaa. Se on meistä aika paljon. Eihän tämä mikään pintamuotiblogi ole. Ei vielä huomennakaan päästä kalaan, joten ajateltiin juhlia tasalukua Jussin kanssa vähän etukäteen.
Jostain kumman syystä tänne Simrishamniin on kotiutunut menestyksekäs viininpakkausfirma. Siellä järjestetään opastettuja käyntejä Ranskan ja Italian viinitilojen malliin. Omistajakin on alunperin italialainen. No, eihän tämä ihan viinitilaa vastaa. On pikemmin sellainen virvoitusjuomatehdas, jonka päätuotteet ovat muovipussiin ja kartonkiin pakattuja ruotsalaisten suosikkiviinejä. Putiikin kotisivut löytyy linkistä: Nordic Sea Winery
Tilattiin viinipakkaamooon opastettu kierros, viinin maistelu ja kolmen ruokalajin illallinen. Ajateltiin, että pidetään kahteen pekkaan samalla kertaa blogin 200K hipat ja telakoinnin harjakaiset
Viinipakkaamon showroom on valmistunut pari vuotta sitten. Ympärillä kasvaa koemielessä erilaisia viinipensaslajeja. Haluavat nähdä mitkä menestyisivät Skånen oloissa. Sisäänkäynnin ympärillä on vuosi sitten istutettuja Pinot Meunier ja Chardonnay pensaita. Nämä kaksi ovat muuten samppanjan tärkeimpiä lajikkeita joita Pinot Noir täydentää.
Pääosa pakkaamon viineistä on tankkitavraa, mutta joukkoon mahtuu myös tammitynnyreihin kypsymään laitettuja viinejä. Firma myy käytettyjä tyhjiä 225 litran tammitynnyreitä. Jos joku haluaa sellaisen vaivoikseen niin voidaan tuoda mukanamme. FB.n kautta voi vaikka laittaa tilauksen meille.
Jussi kuvaa
Kipparin tynnyriselfie
Alkuruoan kanssa maisteltiin viittä erilaista viinisorttia
Eilen illansuussa seppä Janne sai keularaudat valmiiksi. Aamulla puoli kahdeksan maissa alkoi kelkka liukumaan veteen ja heti kahdeksan jälkeen siftattiin kelkalta laituriin.
Janne ruuvaa muotoon tehtyä keulapeltiä kiinni.
Vesillelaskun jälkeen tehtiin Jussin kanssa koneille jonkinlainen määräaikaishuolto. Vaihdettiin kaikki öljyt, suodattimet ja tehtiin muuta sen sellaista pientä.
Tietokoneiden UPS, eli varavoimavekotin kärähti tänne tultaessa, eikä olla vielä uutta saatu. Meillä ei ole apukonetta, vaan 240V virta tietokoneille tehdään akuista 4kW invertterillä. Siinä vaiheessa, kun tullaan maihin tai lähdetään merelle, vaihdetaan paatin sähkö maasähköön tai päinvastoin. Siinä tulee hetkellinen black out ja sitä varten tarvitaan UPSia. Tietokoneet kaatuvat ilman varavoimalähdettä sähkökatkoon ja tuppaavat hukkaamaan esimerkisksi karttaohjelmasta tärkeitä tietoja.
Sitä vietävän routeriakaan ei olla saatu pelaamaan. Eilen yritettiin laitteen myyjän kanssa yli kolme tuntia. Kaikki näyttäisi olevan OK, mutta jostain syystä tämä paatin tietokone ei sen avulla pääse nettiin täällä Skånessa. Nyt yhteyksiä hoidetaan vaihteeksi Ruotsin Telian prepaid liittymillä ja mokkulalla. Että silleen pelaa nämä nykyajan hienot vehkeet. Kaikkea pitää olla ja paljon, sanoi Iivanaisen Aukusti Hannu Karpolle.
Kovasti tuntuu olevan ongelmia myös ruotsalaisilla kollegoilla yhteyksein kanssa. Paatteja on joutunut jäämään maihin, koska heidän e-loggbok eli sähköinen kalastupäiväkirjaohjelma on kaatunut joidenkin päivitysten takia. Aivan käsittämätöntä, että yhtä ammattikuntaa kiusataan mokomien tarpeettomien toimimattomien digijäjestelmien takia. Säännöt ovat sellaiset, että merelle ei saa lähteä jos valtion toimittama systeemi ei toimi. Ja arvatkaa, korvaako kukaan ansionmenetystä?
Viikko on oltu ylhäällä ja jos hyvin käy saadaan paatti veteen parin päivän sisällä. Kaikenlaisia pieniä vuosihuoltotöitä on saatu tehdyksi ja pohjan reikäkin tuli paikatuksi. Joitakin valokuvia on sentään muistettu ottaa.
Maalaustyöt
Kippari on päässyt ajamaan varsinaista huvipuistohärveliä. (kuva: Jussi)
Pohjan vaurio on paikattu
Keularautakin on melkein valmis. Vähän sivupeltiä puuttuu vielä.
Jussi vetele pohjamaalia tarkasti vesilinjaan.
Paatin maalaustyöt on tehty. Pohjamaalia on vedetty metrin verran vesilinjasta alaspäin pari kerrosta.
Vuosihuoltoa
Sonari, mokoma, ei toimi kunnolla. Päätettiin ottaa sen vedenalaiset osat pois ja viedä asiantuntijalle katsottavaksi. Tässä suunnitellaan laitteiden irrottamista keularuumassa. Sonarin "silmä" on putkessa varren päässä ja se lasketaan laite käynnistettäessä alas jolloin sillä saa kaikuluotainkuvaa paatin ympäriltä. (kuva: Jussi)
Sonarin varusteet on poissa ja putki laipattu. Varsi, jolla silmä laskataan alas, oli niin pitkä ettei sitä saanut alakautta pois. Yläkautta se otettiin, mutta täkkiin piti tehdä reikä, mistä se saatiin lopulta pihalle.
Miehistöskanssin turkin alla on potkuriakseli ja yksi pilssipumppu. Akselin kiinnitykset pumppu ja pilssihälyttimet on tarkistettu.
Skanssin turkin alla on myös potkuriakselin perinteinen talinauhapoksi. Siihen laitettiin yksi kierros uutta talinauhaa. Vasemmalla näkyvissä putkissa menee sitkeää vaseliinia perälaakeriin ja poksiin. Laakeri voidellaan ja poksin vaseliini pitää veden pois paatista. Konehuonessa on iso rasvapuristin jolla kohteet rasvataan.
Skanssin ahteripiikissä, pienen pakstimen takana on ruorikone.
Ruorikoneen kiinnitykset ja hydrauliletkut on tarkistettu. Nuo ohuet puikot ovat autopilotin ja ruorikulmaosoittimen antureita. Nekin voivat siirtyä ja tulivat tarkistetuksi, että näyttävät oikein.
Kalanperkaajan työmaa. Hydrauli- ja vesiletkut ovat nyt paikoillaan. Laite toimii hydraulisesti. Vesi ja koneen sisällä olevat harjat puhdistavat perattavat kalat. Kapasiteetti on noin kolmekymmentä kalaa minuutissa. Kalat voivat olla 35-80 senttisiä. Suuremmat pitää perata käsin. Turskan alamitta on 35 cm.
Tuosta turskat sukeltavat perkauksen jälkeen ruumaan.
Tätä laitetta kutsutaan kalanostimeksi. Sen avulla kalat siirtyvät kalahollista perkauskoneelle.
Perkauskoneelta kalat ohjautuvat ruuman välivarastoon. Ne lajitellaan laatikoihin, punnitaan ja jäitettään.
Ruuman styyrpuurin nurkassa on jääholli. Sinne mahtuun noin kolme kuutiota jäätä.
Ruuman takaosasta puuttuvat vielä tyhjät kalalaatikot. Ja etenkjn sieltä puuttuvat ne TÄYDET kalalaatikot.
Pikkasen on vielä työt kesken. Osa tehdään telakassa ja osa sitten vedessä. Kyllä tästä pian taas kalaan päästään.
