Meitä koetellaan

Kolme päivää on kalastettu. Saalista muutama tonni. Kaverilla ongelmia ja jouduttiin hinaamaan paatti satamaan. Onneksi ei kuitenkaan mitään fataalia. Troolikin menee taas vaihtoon. Sivusaalista: ruuhenpuolikas, verkkoankkureita ym ym.

Silakat on kateissa. Ei taida oikein kollegoillakaan olla kehumista. Näitä hetkiä tulee ja menee. Jos jotain positiivista, niin tämän päiväinen sää sentään oli kaunis. Huomenna on tietenkin jo parempi, vai pitäiskö tehdä NEA:t ja pitää lomaa.

FINNSAILOR meinaa tulla meidän styyrhyttiin

Ohi meni. Ei pelattu laivanupotusta. No, kyllä tämä oli ihan etukäteen sovittu sivuutus.

Videokuvaaja odottaa actionia. Jahka opitaan niin saatte nähtäväksenne reality TV:tä tai dokusåppaa eli tosiTV:tä Huovarilta

Hanka - Airisto - Hanka

Viihtyisä Krampinrauma pitää meitä otteessaan, eikä meinaa millään päästää menemään. Männäviikon keskiviikkona tänne jo saavuttiin, ja vielä täällä.

Torstaina sukeltajat nyki nauloja paatin kupeista. Perjantai meni Naantalin kylpylän kokoustiloissa. Lauantaina tultiin paatille ja lähdettiin kalaan. Mutta, kalatpas olivatkin menneet piiloon. Mistään ei löydetty, vaikka lähiseutujen jokainen nurkka etsittiin. Lähdettiin kotiin.
Maanantaiaamuna tehtiin uusi yritys. Laitettiin trooli mereen ja vedettiin, vaikkei oikein mitään nähtykään. Nauvolainen "NEA" troolarikin valitteli huonoa näyttöä luotaimessa ja sen kippari meinasi lähteä lomalle.
Tyhjän saa pyytämättäkin.

Tyhjää on. Silakat on löytäneet hyvät piilot.

Suuri ja paha susi, eikun Finnlinesin FINNKRAFT meinaa haukata pienen NEAn. Joutuuko BÄRBEL seuraavaksi hukan suuhun?

Eilinen päivä meni kansainvälisten öljy-yhtiöiden tukemiseen. Edes löpörahoja ei taidettu tienata. Yöksi Krampinraumaan ja tänään taas aamulla liikkeelle. Melkein yhtä surkea päivä. Eikun, taas takasin ja stand by huomiseen. Periksi ei anneta, mutta kyllä huomenna jo taidetaan mennä Laupusiin, vaikka mikä tulisi.

Tapahtui tällä viikolla

Helmikuun 2014 loppu on käsillä. Säiden puolesta kulunut viikko olisi ollut kalastukselle mitä parhain. Säät suosivat, onni ei. Kalaan ehdittiin vain kahtena päivänä. Ensin maattiin viikonloppu kotona ja sitten vaan tuli muita kiireitä.
Niin, ja huomenna osallistutaan Jussin kanssa Naantalissa silakkapaja nimellä kulkevaan seminaariin. Siellä alustajat koettavat arvuutella silakan kalastuksen tulevaisuuden näkymiä.

Yhdenlaista sivusaalista. Omistaja saa tulla kyselemään.

Saalistakin sentään nousi. Jussi selittää Olaville, että meidän paattiin ei enää mahdu. Nostakaa nuo loput Bärbeliin.

 

Muitakin vesillä liikkujia on nähty. Merivartijatkin on siirtyneet kelirikkokauteen. Jäät sulavat edelleen kovaa vauhtia. Käykö nyt niin, että vappuna lopulta saadaan ne pois jääneet pakkaset, lumipyryt ja oikein kunnon takatalvi. Saa nähdä, juhannuksena sen viimeistään tietää millainen talvi tästä lopulta tuli.

Melkoinen meteli ja roiske lähtee, kun merirajamme vartijat on liikkeellä. Merivartiostohan perustettiin aikoinaan pirtun salakujettajien kiinni saamiseksi. Tuolla vehkeellä ei ainakaan ketään sellaista kulkijaa pääsisi salaa yllätäämään.

Tehoa varmaan löytyisi tarpeeksi, mutta tokkopa tuolla ilmatyynyaluksella troolia saisi vedetyksi. Aika holtittoman näköisesti se liikkuu. Kuljettajalla täytyy olla nopeat hoksottimet, ettei aja pöpelikköön.

Airiston ja Laupusten välisen väylän jääränni on mennyt sohjoksi. Muutama aurinkoinen päivä niin tuostakin pääsisi eroon.

Aikaisemmassa päivityksessä noiduin troolin nostopussin repimistä. Tänään sitten paatin peltejä tutkittiin sukeltajien voimin. Pellit olivat kunnossa. Kaksi neljämillistä rosterinaulaa oli noussut sentin verran ylös pellistä. Elämäni kalleimmat naulat. Olisi pitänyt kuva ottaa, mutta heitin menemään. Ensin ne naulat rikkoivat nostopussin. Sitten saapuivat Baltic Diversin (Linkki Baltic Diversin kotisivuille)sukeltajat hulppealla huoltoautollaan niitä nykimään pois. Onneksi kuitenkin näin, sillä olin varautunut ironneisiin vääntyneisiin pohjapelteihin. Nyt päästiin parin tunnin työllä.

Sukelluskypärää väännetään kiinni.

Sukeltaja ilmassa, siis väärässä elementissä.

Nyt sukeltaja on päässyt jo oikeaan elementtiinsä paatin pohjapeltejä hivelemään.

Huoltoauton monitorista seurataan sukeltajan vedenalaisia näkymiä. Kamera on sukelluskypärässä kiinni ja suunnattu sinne minne sukeltajakin näkee. Autosta on myös puheyhteys veden alle. Parhaillaan monitorissa muuten näkyy sukeltajan työkaluämpäri.

Mennyt alkutalvi on kuluttanut pyydyksiä paljon. Parhaillaan kaksi kolmesta paritroolista on rikki. Toisen rikkimenneistä on troolimaakari luvannut saada korjatuksi tämän viikon aikana. Eilen vedettiin se viimeinen ehjä Bärbelin kyytiin. Nyt täytyy olla tarkkana, ettei sitäkin rikota samantien. Troolien rikkoutuminen kaikesta harmituksesta huolimatta on olennainen osa tätä kalastusmuotoa ja sen kanssa osataan elää. Vaikka välillä ottaakin päähän.

Kehnoon tilanteeseen on tulossa parannusta. Tilattiin Bärbelin kanssa parisen viikkoa sitten Tanskasta Cosmos Trawlin Arnelta (Linkki:Cosmos Trawl) uusi pyydys. Huomenna se lähtee kohti Suomea.

Tonnin verran muovinaruja ja paljon taitavaa käsityötä. Hintaa kuormalavalle kertyi uuden pikkuauton verran, liki 25 tuhatta euroa. Aika monta silakalla herkuttelijaa tarvitaan ennenkuin troolin hinta on tienattu takaisin. Toivotaan, että on hyvä pyydys. Sitä on vähän muokattu meidän antamien toiveiden mukaan ja verkkopaanelit leikattu Saaristomeren olosuhteita ajatellen.

Ja huomisen seminaarin jälkeen sitten tiedetään muiden mielipide siitä kannattiko investoida uuteen pyydykseen. Meidän mielestä kannatti, olivat muut mitä mieltä tahansa. Silakassa on tulevaisuutemme: Olkoon se uljas mottomme merellä myrskyävällä.

Matkalla Laupusiin

Pidettiin lauantaina ja sunnuntaina pieni tauko. Pari päivää on sen jälkeen kalastettu Airistolla. Eilen saatiin silakoita hyvin  kyytiin ja paljon muutakin rojua, kun pohjaa pitkin troolattiin. Nostopussikin repesi ja kaikenlaista pientä harmia, joka kuuluu tähän työhön, on koettu. Jäät on ilmeisesti rikkoneet meidän laitojen suojapeltejä sen verran, että joku reuna siellä irvistelee. Siitä seurauksena saatiin se nostopussi revityksi. Tehtiin ns hätäpaikkaus ja merijameilla kursittiin pyydys kasaan. Olavi Bärbelistä teki käpytyön ja kippari kannatteli liinoja.

Aamulla tankattiin ja jatkettiin kalastusta. Taas tuli saaliiksi silakoita, verkkoankkureita, ja troolin pohja halki. Yksi vanha verkkoankkuri oli mennyt troolin sisään ja rikkonut verkkoliinoja aikamoisen määrän. Kalat saatiin onneksi talteen ja pitkästä aikaa saalista on riittänyt molempaan paattiin. Huovari on täydessä lastissa ja Bärbelissä loput.

Nyt etsitään pikatelakkaa, että saadaan pohjapellit kuntoon. Huomenna vaihdetaan kuitenkin risa trooli ehjäksi ja sitten ollaan taas telakoinin jälkeen iskussa.

Sen verran on pitänyt kiirettä, että kuvaaminen on unohtunut kokonaan.

Saaristomeren synty

Nyt Saaristomeren synty on selvitetty. Kaikki puheet jääkausista ja maan nousemisista ja sen sellaisista maantiedon opeista saa heittää romukoppaaan.

Kalat ja monet vedenelävät, kuten sammakot, kutevat ja kudusta kehittyy poikasia. Niin saaretkin syntyvät. Se, milloin saaret kutevat, ei ole vielä ihan selvillä, mutta saarten ajelehtivia poikasia on tänään nähty.

Siinä elävä todiste saaren poikasesta kelluu meidän trooliapajalla. Nyt se vain etsii itselleen sopivaa juurtumispaikkaa. Ja, kas muutaman tuhannen vuoden päästä meillä on uusi saari.

Niitä on liikkeellä. Kutu on onnistunut. Toivottavasti saarten poikaset eivät ole agressiivisia.

Nuo taitaa kyllä olla ihan oikeita jäitä?

Bärbelin kanssa kurvataan uivia saaria pakoon. Jos kuitenkin niistä on jotain haittaa?

Tänään löydettiin näin idyllinen taukopaikka Airiston syrjästä. Sitä tarvitaan kun koko päivä on väistelty jäitä tai niitä kelluvia saarten poikasia.

On tässä töitäkin tehty, eikä pelkästään laadittu jonninjoutavia. Kimmon ottamat kuvat olkoon todisteena meren ahertajista.

Huovari vetää troolia, radiossa soi rock´n roll

Tässä ollaan saaliin kanssa matkalla purkusatamaan Laupusiin. Lastia on ja paatti ui syvässä.

Kippari kurvailee Bärbelin avaamassa jäärännissä. Toivottavast tämä aika menee nopeasti ohi ja vedet aukeavat kokonaan.

Uskaltaisikohan jo uskoa, että talvi on ohi ja ollaan kevään korvalla. Monessa rannassa on jäidenlähdön aika. Merenkulkupiiri availee talveksi suljettuja laivaväyliä ja merimerkit ja poijut ovat siirtyilleet jäiden mukana mitä oudoimpiin paikkoihin. Niistä varoitellaan kaiken aikaa VHF kanavilla. Oikeita kevään merkkejä ilmassa ja eetterissä.

Arctic Fishing osa II

Edellinen päivitys loppui sunnuntai iltaan kesken kalareisun. Siis, jatketaan siitä mihin se päättyi:
Aikaisin maanantaina startattiin koneet. Ajettiin hetki  melkein yöpymispaikan vieressä olevalle apajalle ja jatkettiin kalastusta. (Maissa autolla ajaen ehtisi varmaan sadan kilometrin päähän meidän pienen hetken pituisena aikana. Sen verran on mittakaava eroa kuuden solmun ja 100 km/h tuntinopeuksilla liikuttaessa)

Kalaakin löytyi edellispäiväiseen malliin. Luotainkuvaa Airiston länsireunan tissikallion kohdilta.

Tyytyväinen täkkäri (kansimies Jussi) mietti, että mihin tuonkin nostopussillisen laittaisi. Paatti alkaa olla jo täyslastissa. Matka Kustaviin voi alkaa pian.

Pitkästä aikaa saatiin syödä kuormasta tuoreita paistinhaileja (siis, silakoita). Tuskin tuota muutaman silakan vajausta kukaan huomaa.

Jäitä vielä sentään löytyy. Ei kevät ihän parissa päivässä ehtinyt tulla. Kustavin Laupunen häämöttää jo horisontissa ja Bärbel avaa edellämme jääränniä.

Auringonlaskun aikaan päiväkausia jatkunut harmaus repesi hetkeksi ennen pimeyden laskeutumista.

Kalat vietiin Laupusiin. Paatti saatiin tyhjäksi iltamyöhällä. Miehistö suihkuun ja nukkumaan. Herätys aamulla viideltä ja taas jäiden sekaan ja keula kohti apajia. Lämmin sää ja laivaliikenne on rikkonut jäitä taas oikein kunnolla. Meillähän ei ole mitään sitä vastaan. Matka Airistolle taittuu jo eilistä huomattavasti nopeammin. Kuitenkin suurin osa meidän apajista on vielä jäiden vallassa. Säätiedotuskin lupailee kevääntulon hetkellistä hidastumista. Siis, puhutaan kevääntulon hidastumisesta keskellä helmikuuta? Niin kai, se sitten tänä talvena on. Yhtään ei harmita vaikka hiihtämään ei ole päässytkään.

Airiston eteläpäässä vedettiin taas kerran troolia nauvolaisen NEA troolarin kanssa hetki vierekkäin. Nean kippariltakin jäi talviloma pitämättä, kun sitä talvea ei tullutkaan. Hän totesi ykskantaan, että vietetään se talviloma sitten kesäloman kanssa yhtä aikaa juhannuksen jälkeen. Oikeanlaista filosofiaa, vai arkirealismia?

Troolin perä on noussut vedon päätyttyä pintaan kellumaan. Lokeilla riittää ihmettelemistä. Ja katsokaa mikä sää. Melkein pilvetöntä, ei tämmöistä ole ollut pitkään aikaan. Helmikuun kevättä Airistolla v 2014 juuri auringonlaskun jälkeen-

Nyt on troolin perä saatu paattien viereen. Kalat vielä kyytiin ja sen jälkeen hetkeksi Krampinraumaan huilaamaan. Huomenna taas jatketaan.

Nii-in, tätä nyt jatketaan troolari Nean kipparin sanoin: Juhannukseen saakka ja vaikka pidempäänkin, jos vain kalaa tulee, paatit pelittää, terveyttä ja kalakiintiöitä piisaa. Niinhän se menee. Huonomminkin voisi olla.

Arctic Fishing

Eilen, puolenpäivän maissa, saatiin tankkit täyteen polttoainetta.Provianttia ladottiin hyllyyn, jääkaappiin ja pakkaseen reiluksi viikoksi ja sitten menoksi. Yksityinen yhteysalus oli aamulla käynyt ystävällisesti avaamassa meille väylän Laupusen kalasatamasta Saariston laivaväylälle.

Bärbel on tukevaa sakslaista tekoa. Liekö Ruhrin vai Outokummun terästä. Siksipä Bärbel (Karppi suomeksi) avaa väyää ja puupaatti seuraa perässä.

Helmikuun puoliväli. Jäät on kappaleina ja ilma plussan puolella. Varokaa heikkoja jäitä!

Pikkuiset troolarit puskee jäissä reilun kolmen solmun vauhtia. Talvimerenkulkuun varusteltu Nesteen tankkeri "NESTE" seilaa kevyesti toistakymmentä solmua. Eivät varmaan edes huomaa tämmöistä parinkymmenen sentin vahvuista riitettä.

Normaalisti Laupusista ajetaan Airistolle kolmessa tunnissa. Eilen meni reilusti enemmän. Illan pimetessä saatiin vielä muistutus talvesta.

Kaakkoistuulta 17 m/s  ja lumituisku. Tuolta se näytää valonheittimen keilassa. Onneksi täällä Saaristossa ei ole varsinaista merenkäyntiä, etenkään jäitten keskellä.

Tänään aamun valjetessa saatiin trooli mereen ja veto päälle. Lämmintä oli pari astetta ja tuuletkin muuttuneet leppoisiksi. Jokohan tätä voi sanoa kevätkalastukseksi?

Veto päällä ja kalojakin näkyy pohjan lähellä.

Bärbel vetää troolia sisään. Jään reuna siintää valkoisena sumun keskellä Iso-Kuusisen saaren edustalla.

Ei tämä ihan pilkkimistä ole. Jään keskeltä kuitenkin kaloja nostetaan paattiin. Olemme ajelehtineet noston aikana jään reunaan. Jussi seuraa silmä kovana kalapussin nousemista. Kolmekymmentä on jo nostettu ylös. Montakohan tuolla jään alla vielä piileskelee?

Sen verran noita jäitä väylillä on, että jäimme yöksi Krampinraumaan. Huomenna jatketaan vielä kalastusta ja pyritään Laupusiin valoisan aikana.